nomekoulutuksessa Biamin- kennelleirillä

Lauantaina 18.5 lähdettiin heti aamulla kohti Pieksämäkeä, tarkoituksena osallistua nomekoulutukseen kasvattajan järkkäämällä leirillä. Tämä oli meille nyt toinen kerta nomekoulutuksessa , jossa oltiin edellisen kerran kaksi vuotta sitten samaisella leirillä. 

Perille päästyä, lähdin viemään Miinaa lenkille ja päästämään hiukan vapaaksi jotta suurin touhotus hiukan laantuisi ennen itse koulutuksen alkamista. Miina käyttäytyi alusta lähtien tosi kivasti, ja nomeseuraaminen palautui mieleen myös yllättävän nopeasti. 

Lounaan jälkeen sitten jakaannuttiin jokainen ryhmä oman kouluttajan kanssa maastoon. Oltiin Miinan kanssa Pasi Tikan ALO- ryhmässä, jota etukäteen hiukan jännitin mutta lopulta kuitenkin ihan turhaan sillä ryhmässä oli kaikki hyvin samantasoisia koirakoita. Maastoon kävelytin Miinan nomeseuraamisessa, joka meni valtavan hienosti enkä joutunut kuin aivan muutaman muistutuksen antamaan vetämättä kävelemisestä. 

Aloitettiin tutustumiskierroksen jälkeen helpolla markkeeraus ja linjaharjoituksella, jossa siis jokaiselle tehtiin yksi markkeeraus ja sen jälkeen samaan paikkaan lähetettiin linjalla koira hakemaan dami. Miina suoriutui tästä ihan ongelmitta. 

Tehtiin jokainen harjoitus yksitellen, jolloin toiset koirakot oli hiukan kauempana suorittajasta. Passikäyttäytymiseen olin älyttömän tyytyväinen. Ensimmäisellä treenikierroksella jouduin kerran huomauttamaan piippaamisesta, jonka jälkeen Miina oli aivan tyynenä koko loppupäivän ajan eikä päästänyt ääntäkään. Viimeksi, kun oltiin Maaritin nomekoulutuksessa, jouduin Miinalle kertomaan aivan todella voimakkaasti piippaamisen olevan ei toivottua, joten ollaan me jossakin edistytty tässä kahdessa vuodessa :D 

Lämpötila kipusi päivän aikana sinne lähemmäs kahtakymmentäviittä astetta, joten tehtiin myös helpot markkeeraukset veteen. Markkeerauksissa ei sinänsä ole mitään ongelmaa, muutakuin että niitä täytyisi vähän opettaa. Saatiin hyviä neuvoja, tähän markkeerausten opetteluun samoin kuin lähihaun, jota Miina ei osaa vielä oikein ollenkaan. Vedestä palauttamiseen täytyy nyt myös kiinnittää enemmän huomiota, silllä damia palauttaessa Miina maalle noustua tiputti damin, ravisteli ja lähti vasta sitten tuomaan damia minulle. Ravistelu täytyisi tapahtua vasta sitten kun dami tai riista on kokonaan palautettu ohjaajalle, joten opeteltavien asioiden listalle lisätään myös vedestä palauttaminen. Tätä ravisteluongelmaa ei ole lämpimällä riistalla ollut ollenkaan, esimerkiksi sorsajahdissa, sillä Miinalla on kerran karannut lintu suusta kun se on pudottanut sen maahan ennen luovutusta ohjaajalle,  joten oppi on jo siinä mennyt itsestään perille. 

Tosiaan koulutuksen aikana ehdittiin hyvin käydä läpi markkeeraukset, lähihaku ja linja, jotka nyt on ensimmäiset ja oleellisimmat asiat jotka tulisi opettaa ennen kokeeseen menoa. Linjaa ollaan jonkin verran tehty, mutta koulutuksessa treenattiin sitä ihan tiellä, niin että damit laitettiin pienelle metsätielle jonoon noin parin kolmen metrin päähän toisistaan ja koira lähetettiin niitä sitten yksitellen noutamaan. Tämä oli Miinalle hyvä harjoitus, sillä toisinaan Miinalla on ollut tapana vähän kuikuilla muita noudettavia ja vaihtaa damia ennen palautusta. Tälläkertaa Miina ei edes aikonut vaihtaa, vaikka ensimmäisellä lähetyksellä juoksikin suoraan toiselle damille lähimmän ohitse. 

Viimeisenä harjoituksena tehtiin vielä luopumisharjoitus kasvattajan kanssa. Heitettiin siis dami veteen, käännettiin koira ympäri ja tehtiin nouto kuivalle maalle ennen vedestä noutamista. Tämä oli Miinalle super hankalaa. Me ei olla tehty koskaan luopumista muualla kuin tokossa ja kotona, joten dameilla ja etenkin veden ääressä tässä oli suuria vaikeuksia. Tehtiin Miinalle hiukan helpotetumpi versio tästä joten kun olin kääntänyt Miinan ympäri jätin sen rantaan, laitoin damin maalle ja käskin Miinan vain tuoda damin minulle. Tämä sujui mutta Miinan ajatus oli kuitenkin selkeästi kokoajan vedessä olevassa damissa. Tehtiin sitten vielä yksi nouto lisää maalla ennen veteen päästämistä, jonka jälkeen lähetin Miinan linjalla hakemaan vedestä damin. Tämä luopumisharjoitus lisätään siis ehdottomasti myös opeteltavien asioiden listalle. :) 

Oli kyllä superkiva päivä, ja hyvä koulutus josta saatiin paljon vinkkejä ja treeni-idiksiä joita aletaan nyt testaamaan. Miinassa on kyllä ihan potentiaalia nomekoiraksi, joten ehkä tätytyy nyt vähän ryhdistäytyä treenaamaan. Jospa meidät vielä joskus kokeestakin löytäisi.. :) 

tottelevaisuuskoe 17.3.

Täytyy ihan näin alkuun todeta, että kaikki tähdet oli kyllä tähän kokeeseen lähtiessä kohdallaan. Oltiin edellisviikolla tehty hyvät treenit alle, kaikki liikkeet oli onnistuneet ja fiilis oli hyvä. Koepaikalla sain Miinan hyvin lämppäiltyä ja oltiin luokan viimeisiä, eli starttinumerolla kolme. Paikallamakuut oli lopuksi, mikä oli täysin fine.

Paikallamakuu 8 Yksilösuorituksen jälkeen ehdin hyvin palkata Miinan, kunnes mentiin takaisin kehään. Oli mennyt lonkalle, ja perusasentoon nousu jäi vajaaksi ja hitaaksi.

Seuraaminen 9,5 Tämähän oli siis varsin hyvä, myös fiilis oli hyvä ja peruuttaminenkin sujui.

Liikkeestä seiso ja istu 5 Miina ei istunut, vaan jäi seisomaan.

Luoksetulo 6 Minusta tämä oli ihan kelpo luoksari, Miina alkoi jarruttaa heti kun käskin ja valui ehkä oman mittansa. Videoa kun katsoin niin Miina jätössä nuusku maata!! ja oli se ehkä vähän löysä pysähdys sitten kumminkin kun viedota katsoo.

Ruutu 7 Tässä koin melkoisia sydämentykytyksiä. Miina meni ruudusta yli, toppasin sen ehkä himpun myöhässä. Sekunnissa päätin että sanon uuden ruutu käskyn, jolloin Miina meni entistä kauemmaksi mutta palasi jollain ihmeen kaupalla kuitenkin senverran keskemmälle että edin saada sen pysähtymään ja makaamaan. Oli kuin olikin sitten ruudussa ja saatiin liike hyvin loppuun.

Ohjattu nouto 8,5 Tässäkään en nyt oikein tiedä mistä pistevähennykset. Ehkä seuraamisen pysäytys ei ollut nopea, itse seuraaminen kyllä oli varsin hyvä.

Tunnistusnouto 7 Jouduin antamaan kaksoiskäskyn lähtemiseen ja kapula hiukan kalisi Miinan hampaissa kun palautti mutta muuten oikein tyypillinen Miinan tunnari.

Kauko-ohjaus 7 Olin varsin yllättynyt, liikkui seiso-maahan vaihdossa ja seiso-istu vaihdossa, mutta muuten ihan jees.

Estehyppy 9 Miinan hampaat myös kalisi hiukan tässä, tai siis kapula oli ehkä vähän hennosti suussa.

Kokonaisvaikutus 10 Tuomari sanoi että '' oikein kiva ja tekevä koira''.

Yhteensä siis 240p VOI2.

Tuon kokeen jälkeen olin niin harmistunut ja pettynyt siihen että ei saatu ykköstulosta. Pääasia on kuitenkin se että fiilis koko kokeen ajan oli hyvä, ja tehtiin yhdessä töitä. Miina pikkusen nuuski maata (nyt videolta katsottuna etenkin jättämistä pitää treenata koska niissä ei ollut skarppina), mikä oli varsin epätavallista, mutta se ei kuitenkaan suorittamista haitannut.

Nyt siis treenataan taas lisää. En ole vielä päättänyt että koska seuraava koestartti olisi, toisaalta mulle itselleni olisi hyvä jos sen saisi kalenteriin mahdollisimman pian mutta toisaalta taas en tiedä pitäisikö venyttä sitä juoksujen jälkeen kesäkuulle.
Olen kuitenkin erityisen tyytyväinen siihen fiilikseen mikä kokeessa oli, sillä sitä on paljon hankalampi treenata kuntoon kuin yksittäisiä liikkeitä. Toisaalta olen myös tyytyväinen siihen että nyt tulee sitten useampi voittajan startti ja saadaan sitä tärkeää kilpailukokemusta kartutettua.

ison kentän treenit ja miniloma

Miinan treenit on nyt edenneet ihan suunnitellusti. Ollaan keskitytty nyt niihin liikkeisiin, jotka kokeessa ei mennyt ihan täysin nappiin, ja puolestaan jätetty sitten vähän vähemmälle niitä jotka meni kivasti myös kokeessa.

19.2. treeneissä meillä olikin käytössä iso kenttä (kaksi vierekkäistä kenttää yhdistettynä yhdeksi isoksi, niin kuin kokeissa) ja päästiin treenaamaan juttuja vähän vielä kokeenomaisemmin, ja pidemmillä matkoilla.

Miinan settiin olin valinnut ruudun, ohjatun ja jäävät. Ruutu tehtiin aivan extrapitkällä matkalla, ja se kyllä näkyi, sillä Miina alkoi aivan reilusti hidastamaan totutun matkan päässä mutta jatkoi kuitenkin ihan ruutuun saakka omatoimisesti. Tehtiin kokeenomaisena loppuun ja ohjatun jälkeen otetiin uusiks pitkällä matkalla, jolloin vauhti olikin koko matkan parempi.

Ohjatussa ei nyt puolestaan ollut suuntien kanssa ongelmia, tehtiin oikea puoli, aivan kuin koko kokeen jälkeisen ajan on tehty. Ongelmia aiheutti puolestaan maassa ollut teippi, tämä oli kompastus myös kokeessa. Teippi siis veti hyvin voimakkaasti Miinan nenän taas maahan kesken seuraamisen, mutta nyt pääsin siihen puuttumaan. Teipit maassa siis ehdottomasti treeniin.

Jäävät on olleet treenilistalla pääosin minulle itselleni. Suoraan käveleminen, ja tietyn linjan säilyttäminen myös käännöksen jälkeen on ollut yllättävän hankalaa, mutta nyt ehkä olen päässyt siitä jyvälle ja osaan valita sopivan etäisyyden merkkikartioista myös seuraavassa kokeessa.

Seuraava koestartti on myös katsottuna jo valmiiksi maaliskuun puoliväliin, siihen mennessä treenataan nyt paljon pieniä juttuja kuntoon, ja yritetään saadaa myös kokonaisuudet mahdollisimman ehjiksi.

Ehdittiin pari viikkoa sitten tehdä myös minireissu Rovaniemelle, piipahdettiin parin päivän ajan veljen luona kun mulla oli talvilomaa töistä. Mitään sen kummempaa ei tehty, oltiin paljon ulkona ja käytiin toki Joulupukin pajakylässä pienellä turistikierroksella. 

Matkustettiin junalla, ja tämä reissu olikin Miinan ensimmäinen junamatka, joka tuskin jää viimeiseksi. Miina oli oikein lunki tapaus matkaseurana ja lähinnä nukkui koko matkan. Saatiin hyvät ison koiran paikat sekä meno- että paluumatkalle ja koira sai kyllä pötkötellä aivan omassa rauhassa laverilla ilman että muut koirat olisi olleet häiriöksi. 

Menomatka venyi myöhästelyjen myötä melkein yhdeksään tuntiin, Kempeleessä oli tunnin pysähdys ratatöiden vuoksi, jolloin päästin käymään ulkona pienellä happihyppelyllä. Loppumatka junanvaihdon jälkeen oltiinkin sitten ihan normipaikalla kun lemmikkivaunua ei ollut, saatiin olla omassa kopissa hyvinkin rauhassa, Miinalla tosin jo kärsivällisyys alkoi loppua kun Rovaniemi lähestyi ja siitäkin selkeästi huomasi että joko nyt kohta päästäisiin pois täältä. 

Paluumatka sujuikin sitten vähän pienemmällä myöhästymisellä ja joutuisammin. Paluumatkalla ei käväisty ulkona, vaikka siihen ehkä periaatteessa olisi ollut mahdollisuus, mutta lenkitin Mimen hyvin ennen junaa joten se pärjäsi kivasti ihan perille Tampereelle asti. 

turistikoira ja parit kiinalaiset taustalla

tottelevaisuuskoe 3.2.2019

Sunnuntaina tosiaan startattiin ensimmäistä kertaa voittajaluokassa, kisat oli kotihallilla Tampereella tutussa Tamsk:in hallissa. Sää olikin kilpailupäivänä melko talvinen, ja ajomatkaan meni tutun kahdenkymmenen minuutin sijaan lähes puoli tuntia, onneksi siis ymmärsin lähteä matkaan hyvissä ajoin. 

Voittajaluokassa oli vain neljä kilpailijaa ja meidän starttivuoro oli heti toisena. Aivan optimaalinen starttivuoro minulle, tai siis kaikista optimaalisin olisi kolmas. Sain Miinan paikallamakuun jälkeen hyvin leikitettyä ja höntsäiltyä pieniä juttuja ennen omaa vuoroa. 

Paikallamakuu 10 Miina oli aivan liian hidas niin maahanmenossa kuin istumaannousussa, myös tuomari huomautti näistä mutta antoi silti kympin. Makuun aikana oli jopa laskenut pään alas.

Metalliesineen nouto esteen yli hypäten 10 

Istuminen ja maahanmeno seuraamisen yhteydessä 7 Miina lähti tähän liikkeeseen jotenkin tosi huonosti. Tai taisin itse liian nopeasti lähteä liikkeelle ja Miina jäi vähän jälkeen, jonka vuoksi jäi seisomaan istumisessa. Maahanmeno meni paremmin. 

Tuomari kuitenkin huomautti mun omasta kävelystä, koska en edelleenkään oikein osaa liikkua tässä samassa linjassa koko ajan. Eli pitäisi opetella kävelemään selkeästi merkkien oikealla puolella koko ajan eikä vähän aaltoilla sielä sun täälä. Tämä menee siis treenilistalle, ja ihanaa kun huomautetaan jotta voi oppia. 

Kauko-ohjaus 7 tämä meni niiiiin paljon paremmin kun olisin ikinä voinut kuvitella. Olin aivan varma että jos ja kun jotain nollataan niin kaukot, mutta ei. Neiti vetäs jostain ihan jees vaihdot ja ei edes liikkunut kun ehkä 10-15cm. Uskomatonta! mutta treenattavaa on silti. 

Tunnistusnouto 10 Tämä oli super. <3

Seuraaminen 8 Seuraamiskaaviossa oli tosi hyvä fiilis, Miina pysyi mukana loistavasti ja vaikka ei osaa peruuttaa niin silti jatkettiin aina vinoista perusasennoista huolimatta hyvin seuraavaan osuuteen.  

Kauko-ohjaus 0 Tämä on ollut meillä treeneissä hyvin pitkälti semmoen kiva hyvänmielen liike, joka on onnistunut kerta toisensa jälkeen. En tiedä mikä napsahdus tässä tapahtui mutta Miina päättäväisesti vaan toi vasemman. 

Luoksetulo 8 Treeneihin nähen tämä meni hyvin, ja olen tyytyväinen siihen että Miina löi jarrut kiinni heti käskyn kuultuaan. 

Ruutu 10 Tämäkin oli superhyvä <3, yksi meidän ihan ehdottomista lemppariliikkeistä. 

Kokonaisvaikutuksesta saatiin 9, tuomari ei sitä sen kummemmin perustellut, mutta kaiken kaikkiaan jäi hyvä fiilis omasta suorituksesta. Joudun muutamassa siirtymässä Miinan seuruuttamaan pienen ympyrän jotta sain sen hyvin haltuun ja perusasentoon ennen liikkeen alkua. Kokonaisuudessaan onnistuttiin hyvin ja Miina kyllä suoritti jokaisen liikeen, ohjattu poislukien, aivan täysin omalla tasollaan. 

videolla koko suoritus, ääni on hävinnyt jonnekkin mutta liikeet näkyy :) 

Tulokseksi saatiin siis VOI2 ja pisteitä yhteensä 253. Kolme pistettä jäi uupumaan ykkösestä, mutta se olisi ollut täysin saavutettavissa, jos ohjattu olisi onnistunut. Oli kiva huomata että Miina on voittajaan jo hyvinkin koevalmis, nyt tarvitaan vaan paljon pienien juttujen varmistelua ja treenausta sekä koemaisia treenejä. Lisäksi haluan liikkeiden välejä treenata vieläkin paremmiksi. Seuraava koestartti onkin jo valmiiksi katsottuna, toivottavasti saataisiin koepaikka. :) 

tammikuun alku

Nyt alkaneena vuonna yritän pitää paremmin myös blogin ajantasalla, ja vähän olenkin miettinyt uudistuksia ja muutoksia tämän suhteen. Katsotaan mitä saan aikaan. :) nyt kuitenkin jakoon muutamat kuvat joulukuulta, minusta osassa joulukuvia oli niin kiva ja rauhallinen fiilis että haluan jakaa ne myös tänne näkyville.

Joulunpyhät vietettiin rauhallisesti kotona, ja Miinan kanssa tulikin pidettyä joulukuussa reilu kahden viikon treenitauko tokosta. 1.1. palattiin kuitenkin Tamskin tavoitteellisten tokoryhmän treenien pariin, ja treenit sujui odotettua paremmin. Tehtiin kokeenomaisena ohjattu nouto, hyppy ja tunnari. Ohjatussa ei mitään kummempia ongelmia ole nyt hetkeen ollut enää (kopkop) kun sain Miinan hoksaamaan suunnat ja käsimerkin yhteyden. Ollaan treenattu ohjattua muuten nyt jo pidemmän aikaa kolmella kapulalla, kun ehdin jo välissä unohtaa että voittajassa ei tosiaan ole sitä keskimmäistä kapulaa ollenkaan. Kokeessa onnistumisprosentti ohjatussa pitäisi siis olla kaiken järjen mukaan suurempi kun treeneissä on tehty vaikeampia ohjattuja. :D 

Tunnarissa olen nyt alkanut palkkailemaan vasta siinä vaiheessa kun Miina on tehnyt päätöksen omasta kapulasta ja lähtenyt tulemaan sen kanssa minua kohti, tai sitten palkka on tullut vasta kun oma kapula on mulla kädessä. Tämä palkkauksen muuttuminen on nyt saanut aikaan pientä epävarmuutta Miinalla, koska se odottaa jes-sanaa siinä vaiheessa kun sillä on oma kapula suussa ilman että tulee edes minua kohti. Miina on alkanut vähän empimään, ja nuuskuttelemaan vielä kerran uudelleen kaikki kapulat läpi sen jälkeen kun on jo oman ottanut suuhun. Toistaiseksi kuitenkin kaikki muuten tunnarin kanssa hyvin, ja onnistumisprosentti on edelleen joka treeneissä 99% joten toivotaan parasta, ja toivotaan että pienellä palkkauksen muutoksella saadaan Miinan itsevarmuutta kohotettua entisestään. 

Miinalla oli myös juoksu juuri tuossa joulukuun puolivälin tienoilla. Miinan juoksujen väli on aika tarkkaan siinä viiden kuukauden ja kahden-kolmen viikon välillä. Nyt siis laskelmiemi mukaan Miinan seuraavan juoksun pitäisi alkaa toukokuun puolenvälin ja juhannuksen välissä, mikä sinänsä olisi metsästyshommien kannalta toivottavaa. Onneksi juoksut ei kuitenkaa haittaa treenaamista (eikä varmasti kilpailuakaan), sillä Miina on hyvin tavanomainen itsensä oli sillä juoksut tai ei.

vuosi 2018

Tasan vuosi sitten tammikuussa kirjottelin tänne muutamia tavoitteita kuluneelle vuodelle, ja nyt on aika käydä läpi sitä kuinka niihin tavoitteisiin päästiin. 

Tokon avoimesta luokasta ykköstulos, ja koska kilpailulisenssi luultavasti täytyy ostaa koko vuodelle olisi ehkä järkevää käydä useampikin koe, ei kuitenkaan painetta koularin keräämiselle tärkeämpää meille on edetä määrätietoisesti kohti voittajaa. 

Tämä tavoite saatiin saavutettua kevät-talvella, avoimen ykkönen saatiin yhdessä ainoassa, ensimmäisessä ja viimeisessä, avoimen kokeessa. Ei käyty muissa kokeissa, olis ehkä voinu mutta keskityttiin niin treenaaman voittajaa että koehommat jäi. 

Nyt alkaneelle vuodelle 2019 asetan tavoitteeksi VOI1- tuloksen. Lisäksi toivottavasti päästäisiin tokon SM- kilpailuihin mukaan jossakin joukkueessa, se olisi huippua! Lisäksi tavoittelen useampaa kuin yhtä koestarttia voittajaluokassa, mutta edelleenkin ilman paineita kolmen ykkösen keräämisestä 

Nomessa alokas luokkaan vaadittavien asioiden treenaaminen varmaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa siis erilaisten ja eripituisten linjojen treenaamista vahvaksi, markkeerauksien (myös kakkos) palauttamista mieleen sekä haun treenaamista tehokkaammaksi. Lisäksi tulee treenata pilli kuulaisuus vahvemmaksi. 

Nomea treenattiin tänä(kin) vuonna tosi tosi vähän. Toko tuntuu luontevammalta ja tärkeämmältä meille nyt, ja keskitytään siihen. Haluan kuitenkin pitää nomen meillä mukana ns. kakkoslajina ja laji itsessään on minusta kiinnostavaa mutta se vaatii vielä hetken ennen kun me paneudutaan tähän syvemmin. Lisäksi Miina oli metsällä useamman kerran mikä on vuosi toisensa jälkeen huippua kun näkee oman koiran käytännön työssä ja tekemässä sitä mihin se on todella tarkoitettu. 

Vähän mietin että kannattaako asettaa nomen suhteen mitään tavoitteita, kun edellisinä vuosina ei olla niitä päästy toteuttamaan. Mutta asetan, edelleen saman kuin viimevuonna, alokasluokan asioiden treenaaminen paremmaksi. Perusasioiden opettelu olisi myös metsästystilanteiden kannalta enemmän kuin kannattavaa joten ehkä tänävuonna tehdään ryhtiliike...

Kolmantena tavoitteena Miinan osalta on päästä tekemään enemmän verijälkeä. Ensivuonna tavoitteena on treenata enemmän tehdyillä jäljillä sekä viedä Miinaa mahdollisuuksien ja tilanteiden mukaan myös haavakkojäljille 

Oltiin mejäkurssilla keväällä, jonka jälkeen tehtiin muutama verijälki vielä itsenäisesti. Miina kävi myös haavakkojäljellä useamman kerran, ja peuroja myös löytyi. Joten mejästä on tullut kiva lisä Mimmun harrastusvalikoimaan ja kiva kun voidaan olla paikallisille metsästäjille avuksi! 

Neljäntenä ja ehkä tärkeimpänä asiana haluan Miinan kanssa vain olla, kokea ja tehdä paljon erilaisia juttuja, koska kuitenkin tulokset ja kilpailut on viimekädessä toissijaista, kunhan on kivaa!  Uimista, mökkeilyä, pitkiä metsälenkkejä, treenejä, koulutuksia! 

Meillä on ollut kyllä huippuhauskaa! Lämmin kesä mahdollisti pitkät uintireissut mökillä. Käytiin alkutalvesta pitkillä lenkeillä jäällä, koirat sai juosta keskenään ihan just niin paljon kuin jaksoi. Ollaan treenattu paljon ja vastapainoksi pidetty taukoja ja rentouduttu. Koulutuksiakin oli kesällä säännöllisesti ja ollaan opeteltu paremmiksi vähän jokaisella osa-alueella, ja mikä parasta Miina on oppinut kesän aikana tunnarin! 

Nalli on ollut mukana puuhissa aina sillon tällön. Nappella on ainakin ollut kivaa, ja tärkeintä että on pysynyt terveenä. Jalka operoitiin kerran, kun luoti poistettiin mutta tuon leikkauksen jälkeen ei ole onneksi ontumista ollut joten toivottavasti selvittiin säikähdyksellä. 

Aikaisemmin listasinkin muutaman tavoitteen jo ensivuodelle ja toivottavasti päästään ne toteuttamaan. Lisäksi toivon että Miinakin pysyy terveenä jotta pystytään yhdessä puuhailemaan mahdollisimman paljon kaikkea kivaa myös tänä vuonna! 

rauhallista joulua!