kesän kuulumisia

Pitkästä aikaa täällä, päivittelemässä kuulumisia ja kertaamassa kesän juttuja. Kevät ja kesä on täyttynyt monenlaisista jutuista ja treenikuulumiset oon kirjoitellut vaan treenipäiväkirjaan ylös eikä ole tullut bloggeria availtua. 

Aloitetaan Nallista, joka kevällä ja alkukesän aiheutti huolta. Nalli piti toista takajalkaansa toistuvasti ylhäällä, kulki kolmella jalalla pitkiäkin matkoja ja oli muutenkin jalkansa kanssa hyvin kankea. Aloin jo vahvasti epäillä lonkkia, jotka olisi alkaneet nyt oireilla, vaikkakin en tiedä miksi pitäisi toista jalkaansa vallan ylhäällä jos lonkat oireisi. No anyways, outoa käyttäytymistä jatkui säännöllisen epäsäännöllisesti noin parin kuukauden ajan ja päätettiin ensin varata Nallille hieroja, jotta saadaan poissuljettua jumien mahdollisuus.

Kirsun hyvinvointipalvelut tuli hieromaan molemmat koirat heinäkuun ensimmäinen päivä, ja Nallin polvesta löytyi patti, jota Napsu aristi ja se oli selkeästi kipeä. Mitään suurempaa jumitusta ei siis löytynyt Nallista tuolloin. Miinassa sen sijaan oli selässä useampi kireä kohta, sekä myös jaloissa kireyttä. Kaikki saatiin kuitenkin Miinasta hierottua pois ja neiti saa touhuta taas tavalliseen tapaansa. 

Polvesta löytyneen parin vuoksi Nallille varattiin aika Ortopet- eläinlääkäriasemalle jossa ortopedi tutki Nallin jalan ja otti röntgenkuvat jalasta. Kuvista löytyi suureksi yllätykseksi Nallin polvesta vierasesine, joka silloin todettiin kuvan perusteella olevan hauli. Lonkat olivat puhtaat, kuten vuosia sitten otetuissa kuvissa. Löysyyttä lonkissa on edelleen mutta ei merkittävää nivelrikkoa, tai mitään mistä täytyisi huolestua tai mikä aiheuttaisi voimakasta ontumista. 

Nallille varattiin leikkausaika heti, ja vierasesine poistettiin onnistuneesti heinäkuun puolessavälissä. Vierasesine saatiin leikkauksesta mukaan, ja epäilyt osoittautuivat vääriksi sillä haulin sijaan Nallin polvesta poistettiin luoti. 

Luotihan on hyvin todennäköisesti kimmonnut jostakin muualta päätyen Nallin jalkaan, ja aiheuttanut kipua juurikin polvessa. 

tämä röntgen otettu Ortopetissä 6.7.18

Hyvin todennäköisesti luoti on päätynyt Nallin jalkaan silloin kun peuraa järjestettiin vuonna 2016. Tuolloin Nalli vietiin Evidensiaan hoitoon kun peuraa epäiltiin purreen/potkaisseen samaiseen jalkaan, kun mitä nyt operoitiin. Tuolloin Nallista otettiin myös röntgenkuvat, joita me ei silloin nähty mutta jälkikäteen niitä nyt pyydettiin nähtäväksi. Tuolloin otetut röntgenkuvat paljastivatkin meille täsmälleen saman vierasesineen polvessa. Tuolloin Evidensia ei ole kuitenkaan tilanteelle tehnyt mitään, vaikka kuvassa selkeästi näkyy luoti keskellä lihasta. 

Miinan kanssa puolestaan on treenailtu tasaisesti voittajan liikkeitä. Nyt työn alla on tunnari, jota työstetään useamman kerran viikossa ja välillä jopa paristi päivässä. Ollaan aloitettu treenaaminen ns. tornitekniikalla, eli kootaan torni kapuloista ja ensin oma kapula on tornin ympärillä vaihtelevalla etäisyydellä ja pikkuhiljaa tornia aletaan levittämään ja laskemaan maahan. Omaa kapulaa piilotellaan sitkeästi ympäriinsä, ja nyt olen tehnyt niinkin että heitän Miinalle namin toiseen suuntaan, piilotan kapulan ja päästän sen suoraan vauhdista etsimään omaa. 

Tässä täytyy vaan olla tarkkana että Miina ei ala satunnaisesti vain nostelemaan kapuloita tai ryntää röyhkeästi kapuloiden luo, olenkin heti huomauttanut jos käytös on ollut liian vauhdikasta. Lisäksi tämän kaiken ohella ollaan tehty satunnaisesti oman kapulan piilottelua nurtsille ja heinikkoon, ihan vaan vahvistukseksi. 

Nämä menneet helleviikot teki katkoksen treeneihin, kun yksinkertaisesti oli vaan niin kuuma, ja aamulla ennen kukonlaulua treenaamaan lähteminen ei oikein onnistunut :D Ollaankin käyty Miinan kanssa ahkerasti uimassa, ja on se vaan paras uintikaveri. Hyppää perässä järveen ja jaksaa olla rannassa tuntitolkulla. 

Miina myös täytti kolme! Miten aika juoksee niin nopeasti, paras tyyppi on jo ihan oikeasti aikuinen koira ja varsin fiksu ja helppo kaveri. 

Marraskuun kuulumisia

Kylläpäs taas marraskuu on vilahtanut vauhdilla ja jospa vaikka saisi nyt tännekkin muutaman sanaisen raapustettua.

Ollaan Miinan kanssa jatkettu tokoilua, hiljalleen asiat alkaa loksahdella paikoilleen. Viimeviikolla käytiin myös Pohjois-Hämeen tokoringin näyttökokeessa. Laitoin hakemuksen ryhmään menemään aika extempore, mutta jo pelkästään kokemuksena näyttökoe oli hyvä. Näyttökoe tehtiin kokeenomaisena ja liikkeinä oli luoksetulo, seuraaminen, noutoesineen pito, vapaavalintainen liike ja lopuksi paikkamakuu. Liikkeet suoritettiin tuossa edellämainitussa järjestysksessä. 
Olin Miinaan tyytyväinen oman suorituksen jälkeen. Me oltiin viimeisinä, mikä sopi itseasiassa todella hyvin sillä kerkesin vähän tutkailla Miinaa ja sitä miten sitä pitäisi valmistella "kokeeseen". Olipa muuten hankalaa kun hallilla ei ollut hajuakaan, että mitähän tuon koiran kanssa nyt pitäisi tehdä ennen omaa vuoroa, pitää autossa mahollisimman pitkään vai ottaa kentänlaidalle notkumaan. Päädyin kuitenkin siihen, mitä teen Nallinkin kanssa, että mahdollisimman pitkään ensin autossa ja sitten pari koirakkoa ennen kentänlaidalle. Tuo toiminta tuntui sopivan Miinalle. 
Itse liikkeistä luoksetulo, noutokapulan pito ja vapaavalintainen kaukokäskyt sujui minusta oikeinkin hyvin. Lisäksi paikallamakuuseen olen todella tyytyväinen, ensimmäistä kertaa sitäkinn tehtiin kokeenomaisesti. Seuraaminen jäi ihan pikkuisen kaihertamaan, Miina olisi osannut sen tehdä etenkin käännösten osalta paremminkin. Toisaalta, kun oikein alkaa ajattelemaan niin ekaa kertaa liikkuroituna ja kokeenomaisena tehty seuraamiskaavio, olisi voinut mennä huonomminkin lisäksi tuota kertaa ennen hallikäynnit on laskettavissa ihan yhden käden sormilla. Täytyy siis olla tyytyväinen pikkukoiraan. :) Nyt siis vain odotellan kuinka ryhmään pääsemisen kanssa käy. 

Tykkään kyllä Miinan asenteesta tehdä hommia. Sunnuntaina oltiin treenaamassa hallivuorollakin ja voi että se on kiva koira. Saatiin liikkeestä (tai ylipäätään vauhdista) maahanmenoa harppaus eteenpäin, tuntui vain joku loksahtavan kohdalleen ja Miina ymmärsi jutun jujun. Lisäksi seuraaminen sujui sunnuntaina ihan toisella tapaa hallissa kuin näyttökokeessa, ehkä siis ohjaajan pieni jännitys sai Miinan hiukan hämilleen näyttökokeessa. :D 

Viimeviikolla tiistaina sain myös Miinan terveystarkit hoidettua kuntoon myös silmien osalta, silmät peilattiin terveiksi. Jipii! 
Nallin tassu on myös taas oireillut, aina välillä. Etenkin koiran noustessa sohvalta, sängyltä ja ihan lattialtakin näyttää Nalli varovan käpäläänsä. Kipu on nivelessä, välillä se on hiukan turvoksissa mutta toisinaan saattaa mennä useampikin päivä kun tassu ei kipuile ollenkaan. Oon miettinyt voiko nivelessä olla alkavaa nivelrikkoa tai jokin venähdys, ehkä mutta outo vaiva. Vanhuus ei näemmä tule punaturkilleekkaan yksin...

Nometreenit ja Nallin fyssari

Nalli palasi reissust toissaviikolla. Jalka ei oireillut enää reissussa, pitkistä parinkymmenen kilometrin päiväreissuista huolimatta. Viimeviikon torstaina Nallilla oli fyssari. Pieniä kireyksiä löytyi rintarangan alueelta, ne saatiin kuitenkin hyvin auki. Nalli on lihaskunnoltaan todella hyvä ja lihakset vastaan ottavat hieronnan hyvin. Viimeisellä kerralla nyt edellisviikolla oli viiimeinen kerta. Nalli sai jumppaohjeita kotiin ja pienet kireydet lannerangasta auottiin taas.
Nyt tilannetta seuraillaan ja katsotaan myöhemmin taas hierontakertoja.

Miinan kanssa tehtiin keskiviikkona 21.9 nometreenit pellolla. Aloitettiin niin että jätettiin yhdessä sähkötolpan juurelle 2-3 damia ja käveltiin sitten n. 60 metrin päähän ja sieltä viistosti suora linja. Eka linja meni moitteettomasti, hyvin, suoraan ja lujaa. Toisella kertaa tehtiin niin että ennen linjalähteystä tuli markkeeraus noin parinkymmenen metrin päähän heinäpaalin juureen. Markkeerauksen ja muistipaikan välillä oli noin 40 asteen kulma. Halusin ensin hakea muistipaikalta damin, eli suoran linjan. Miina meinasi kaartaa paalille markkeerausdamin luo mutta, eteen- vahvistuksella heti kun näin linjan kaartuvan sain Miinan menemään suoraan. Linjan jälkeen markkeeraus joka löytyi aika hyvin.



Seuraavaksi vietiin samaan muistipaikkaan pari damia lisää ja vaihdetiin lähetyspaikkaa kohtisuoraan säkötolpalle. Matkaa lähetyspaikalta tolpalle oli ehkä n. 100 metriä ja välissä pieni oja. Ensin tehtiin taas vain suora linja muistipaikalle, se meni kivvasti. Tämän jälkeen tehtiin niin että appari heitti markkeerauksen ojaan. Miina ei tätä jotenkin nähnyt. Minä myös pidin turhan pitkän välin lähetyksen ja damin putoamisen välissä, en tiedä miksi jotenkin varmaan ajattelin treenaavani Nallin kanssa. Miina ei siis tuota markkeerausta löytänyt lähihakupillityksistä huolimatta. Appari kävi nostamassa damin ja heitti uuden markkeerauksen. Nyt lähetin Miinan heti kun dami putosi ja nyt markkeeraus onnistui paremmin. Näitä täytyy treenata. Lopuksi lähetin Miinan vielä linjalla muistipaikalle. 

Kyllä se on vaan huippu pikkukoira, vaaditaan vaan kovasti kokemusta ja treeniä me molemmat. Ainakin hyvää sänkkäriä on missä treenata ja metsää toki myös! :)

Loppukesän tokokuulumiset

Miinan kanssa ollaan treenattu nomea ja tokoakin. Elokuun lopulla Iipu ja Halti oli piipahtamassa ja käväistiinkin Korkeakankaalla treenaamassa ja lenkittämässä koiria. 
Miinan kanssa tokoiltiin ruutua, seuraamista ja merkin kiertoa. Lisäksi tehtiin alkuun ja loppuun paikkikset.

Paikkamakuut meni minusta kivasti Miina piti hyvin kontaktin minuun, hiukan vilkaisi välillä Haltia mutta pysyi kuitenkin kauniisti paikoillaan. Hyvä harjoitus pitkästä aikaa jonkun muun kuin Nallin kanssa. Seuraaminen meinasi olla hieman liian vauhdikasta. Miina meinasi edistää jatkuvasti ja hyppelehtiä miten sattuu. Sain tilanteen kuitenkin rauhoitettua ja muutaman hyvän pidemmän pätkän seruuta tehtyä niin että paikka pysyi oikeana ja kaikki neljä tassua maassa.
Ruudussa tehtiin lähinnä vaan kosketusalustalle tai pallolle juoksemista, eri matkoilla. Kosketusalusta ja pallo on siitä huono että M nappaa sen suuhunsa ja alkaa sitä palauttamaan, namitkaan ei oikein toimi koska usein Miinalle jää haistelu päälle. Olen nyt naksutellut pelkkää kosketusalustaa taas uudelleen, vähän palautellu muistiin sitä että kosketusalustaa ei kuulu ottaa suuhun. Siispä jatketaan ruudun treenaamista kosketusalustalla ilman nameja, ja palkka lentää sitten minulta kun on tassun lätkäisty alustalle.

(C) Ilona Karjalainen

Mutta takaisin siihen seuraamiseen, sitä pitäisi videoida. Se on niin suuressa roolissa lähes kaikissa liikkeissä tokossa että haluaisin sen saada hyväksi. Miina toisinaan edistää hiukan ja meinaa jo liikkeelle lähdössä ennakoida minun askeleitani. Olen tehnyt paljon vain liikkeellelähtöjä ja perusasennossa istumista treenaten ajatusmaailmaa; sanoin minä mitä tahansa liike lähtee vasta kun minä lähden. 

Ollaan tehty jonkin verran myös ympyrää seuraten, niin että Miina kulkee vuorotellen sisä ja ulkolaidalla enemmän sisä. Lisäksi ihan käännösten treenaus on otettu mukaan ohjelmaan aktiivisemmin nyt muutama viikko takaperin.  

Nalli puolestaan aiheutti harmaita hiuksia elokuun lopulla kun alkoi ontua oikeaa etutassua. Me ei saatu paikallistettua kipua oikein mihinkään, ja ontuminen hävisi välillä. Jalka oli selvästi kipeä ja etenkin levon jälkeen ontuminen oli ajoittain pahaakin. Saatiin aika pikaisesti fysioterapeutti Annariina Granqvistille. Ekalla kerralla hänen hieroessaan Nallia läpi löytyi selästä ja lapojen alueelta isoja jumeja, en tiedä oliko nämä jäänyt viimesyksyisestä peuraepisodista vai mistä tulleita. Tassu myös selkeästi oli turvoksissa nivelestä joten kipu saatiin paikallistettua. 

Otettiin Nallillle saman tien viiden kerran kortti, ja seuraavalle hierontakerralle mennessä tilanne oli hieman parantunut. Ontuminen on selkeästi vähentynyt ja turvotus hiukan laskenut kylmähoidon ansoista. Kolmannella kerralla nyt maanantaina (5.9.) turvotusta ei ollut ja myös ontuminen oli edellisen kerran jälkeen loppunut kokonaan. Lihaksisto oli nyt pehmeä ja jumit saatiin pois, kaikki hyvin siis taas. 

Nalli lähti loppuviikosta Jaakon kanssa linnustamaan Kuusamoon, pojilla vierähtää siellä ainakin viikko. Tassua pitää seurata ja turhaa repivää liikuntaa ja liikkeellelähtöjä pitää hiukan välttää. Nalli kuitenkin on voinut tassunsa kanssa nyt oikein hyvin ja reissussa tilannetta seurataan edelleen. Pari seuraavaa fyssaria on sitten melkein heti kotiin palattua. 

 

Kaverit Miina ja Halti Korkkiksen huipulla (C) Ilona Karjalainen

Valoisuus on loppunu, pimeyteen tääl on tottunu

Viimeviikon maanantaina oli vika kerta motoriikka- kurssilla. Vanhojen tuttujen juttujen kertaamisen lisäksi tehtiin tasapainoilua myös niin että takajalat on tyynyllä ja etujalat korokkeella. Mimmus joutui selkeästi hakemaan tasapainoa aika paljon, mutta onnistuneitakin kokeiluja saatiin! Jatkossa on tärkeää jatkaa jumppailua, vahvistaen etu- ja erityisesti takapäätä. Miinan kanssa olenkin muutamasti tehnyt jumppaharjoitteita aina pitkin viikkoa. Tämä siis jatkuu :)
Hampaat on vaihtuneet hyvin. Edestä ala- ja ylähampaat on kaikki uusia ja kulmurit heiluu jo lupaavasti. Ne luultavasti irtoaa tämän ja ensiviikon aikana. Purenta on myös korjaantunut oikeaksi!!! Helpottavaa. Vastaavasti taas etujalat on erityistarkkailun alaisena pienen kääntymisen vuoksi. Ruoka koostuu nyt 2xpäivässä 2dl nappuloita ja aamuruoaksi saa yrjölänpuuroa ilman lihaa. Lisäksi tänään aloitin Nutrolinin 60pv:n nivel moniteho kuurin. Katsotaan mihin tilanne kehkeytyy, tassuthan on jo aiemmin alkaneet kääntyä (en muista kirjoitinko blogiin siitä) ja kasvua hillittiin laimentamalla ruokaa riisillä. Riisin antaminen selkeästi auttoi jalkoihin ja ainakaan ulkokierto ei lähtenyt pahenemaan.

Terveysasioista toiseen. Nallin selkä alkoi viimeviikolla oireilla ja olemaan selkeästi kipeä. Miinan hypyt Nallia vasten varmaan oli viimeinen niitti joka jumiutti selän täysin. Muutamana päivänä N ei kulkenut edes rappusia saatika noussut sohvalle tai nojatuoliin. Hieronta-aika oli viime perjantaina ja jumeja todella löytyi. Tosin edellinen hierontakerta oli talvella, joten en ihmettele. Selässä kuitenkin tuntu muljuvan rintarangan ja lannerangan välissä jokin pieni patti. Tämä on nyt tarkkailussa ja Nalli saa nyt muutenkin olla hieman levossa ja parannella itseään. Reippaasti se kulkee eikä ravauksessa tai kävelyssä ole ongelmia. Suurimpia hyppyjä nyt kumminkin on syytä hieman rajottaa.

Lopuksi videonpätkä Miinan sunnuntaisista hömppäilyistä:

Pennun kasvua

Mimmu kävi rokotuksilla 18.9. kaikki ok, terve ja reipas penikka.
Hammasrivistö näyttää edelleen vinkuralta, oikeastaan mitään muutoksia sen suhteen ei ole tullut. Keskimmäiset ala- ja ylähampaat menee alapurentaan, muut etuhampaat ovat nyt tasapurennassa. Voisin koittaa saada siitä jonkun fiksun kuvan tännekkin. Ell sanoi rokotusten yhteydessä että alaleuka kasvaa yleensä koirilla viimeisenä, joten toivoa tämän suhteen ei ole vielä heitetty.
Lisäksi nyt viimepäivien aikana olen huomannut että Miinan etutassut ovat ranteista hieman kääntyneet ulospäin. Luultavasti tämä johtuu nyt ruoasta, saa liikaa eri rakennuspalikoita kasvamiseen. Annan Miinalle Roburin puppy&breeder kuivanappulaa, n. 1,8-2dl kolmesti päivässä. Lisäksi olen antanut vähän vaihdellen jotain lihaa sekaan ja hampaiden takia on syönyt myös luita. Luultavasti siis saa hiukan liikaa valkuiaista/proteiinia, Roburin proteiinipitoisuuskin kun on 30%.

Tässä kuvassa jalat ovat hyvinkin suorat, kuva otettu 26.9 eli Miina tasan 3kk

Muistan että Nallilla oli pentuaikana samaa ongelmaa myös hiukan. Nalli tosin oli silloin jo vanhempi, joten ruokaa alettiin vaihtamaan suoraa vain aikuisten ruokaan. Sain nyt ohjeistukseksi antaa vain omaa nappulaa viikon ajan ja katsoa tilannetta sitten uudestaan. Myös lenkitykset ovat nyt vähän vähemmällä viikon ajan, vaikkakaan en sen kanssa tähän mennessäkään ole mitään massiivista lenkkeilyä harjoittanut. 
Lueskelin jostakin, että tassujen kääntyminen kasvuvaiheessa voi olla myös vain ihan nopean kasvun seurausta. Jos koiran tassut kasvaa nopeasti, ei lihaksisto ehdi kehittyä yhtä vahvaksi kuin tarvisi yhtä nopeassa ajassa. Tästä syystä siis tassut kääntyisivät ulospäin. Kuitenkin myös liika liikunta voi aiheuttaa uloskiertymisen.Veikkaampa että Miinan tapauksessa kyse voi olla hieman molemmista. Tähänkään aisaan ei mitään absoluuttista totuutta varmastikkaan ole mistä johtuu, kuitenkin aina hyvin koirakohtaista. Koitan nyt jonkun balanssin löytää Miinan kassa, jotta jalat kasvaisivat suoraan, eivätkä ainakaan enempää kieroutuisi. 



Nalpun kanssa on pienesti reenailtu, toissaviikonloppuna oltiin Mouhijärvellä kimppareenaamassa. Nalli oli suoraansanottuna laiska, ja niin siinäpä se. Hakuruudusta haki kaksi, nekin tosi huonosti ja laiskasti hitailla ylösotoilla. Lisäksi hakeminen oli vain haahuilua, hajut sai mutta ei suoraansanottuna viitsinyt vaivautua ja hakea. Suopohjainen maasto oli haastava, mutta en jaksa uskoa että se olisi ollut Nallille mitenkään liian haastava. Palauttavan juttuna tein sänkipellolla Nallille yhden muistipaikan/linjan, jonka jälkeen ykkösmarkkeeraus. Ideana oli että N olisi ensin hakenut markkeerauksen mutta koska koitti varastaa ja päästi kovasti ääntä, päätin kesken reenin että pistän ensin muistipaikalle. Nalli meni ja haki sen hyvin. Tämän jälkeen pisti markeeraukselle, joka oli vaikea (sänkipelto eikä mitään kiinnepistettä) mutta N pienen etsiinnän jälkeen löysi damin. 

Edellisviikonloppuna reenailin Napen kanssa kotimetsässä, tein helpon ruudun sille. Ideanan oli saada paljon lähetyksiä ja että motivaatio/into hakuun pysyy. Halusin myös tehdä jotain helppoa missä tiesin tulevan onnistumisia.  Toimi, Nalli haki kaikki kuusi tosi hyvin. Jäi parempi mieli, jätin reenit siihen ja lopetin kun Nalpulla oli hyvä into vielä päällä. Ehkä se löytyy taas ensikerralla.

Tässä kuvassa etutassut näyttää taas paljon enemmän kääntyneiltä. (otettu samana päivänä)