Metsästyskauden aloitus ja tokoilua

Heinäkuu hurahti vauhdilla ohitse, ja nyt mennään jo elokuun lopulla. Heinäkuussa Ähtärin tokokokeen jälkeen oltiin parisen viikkoa tauolla tokoilusta ja jatkettiin treenaamista taas aktiivisemmin labukkakerhon tokovalkun jälkeen 28.7. Tuolloin heinäkuun kerralla aloitettiin liikkeestä seisomisen opettelu, Miinan kanssa sitä ei olla tehty koskaan ollenkaan ja halusinkin siihen jonkun uuden tavan opettaa. Rehellisesti sanottuna en edes muista miten Nallin kanssa liikkeestä seisomista aikanaan treenattiin ja opteltiin, joten uudet tuulet oli tähän liikkeeseen enemmän kuin tervetulleita. 

Ideana onkin nyt opettaa Miinalle ajatus siitä että käskysanan kuullessa etutassut liimaantuu maahan heti. Liikettä rakennetaan ns. pomppimisen kautta, eli ensin opetetaan Miina tarjoamaan paikallaan pomppimista, ei tasajalkaan vaan niin että koira pompottaa etujaloillaan. Me ollaan Miinan kanssa nyt tässä vaiheessa menossa, eli olen kovasi vahvistanut peräkkäisiä pomppuja ja opettanut vihjesanan kautta Miinaa tarjoamaan pomppuja. Tästä sitten jatketaan niin että, kun koira tulee alas pompusta tulee käskysana ja palkka, jolloin ajatus rakentuu siihen että "top" on sama kuin etujalat liimattuna maassa nyt. Palkan kanssa täytyy vaan olla tarkkana, että Miina varmasti pysähtyy ja on paikoillaan todella kun käsky tulee. Siksipä ollaan opeteltu tässä samassa yhteydessä myös namikädestä luopumista, jotta palkkaus hypystä onnistuisi oikein. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan se että koira pysähtyy itse liikkeessä pompahtaen, pomput on tässä vain apukeino saada ajatus jalkojen liimaantumisesta maahan.

Tätä samaa pomputtelua jatkettiin nyt eilen 24.8. myös Riitan johdolla labukkakerhon tokovalkussa. Lisäksi tehtiin hyppyä, ihan vaan kokeilumielessä kun oli erilaisia hyppyjä kerrankin mukana ja Miinahan teki aivan moitteettomasti. Lisäksi paneuduttiin hieman myös merkin kiertoon, ja siinä olleet ongelmat ratkesikin kaikki kerralla kun palkkauskohtaa muutetiin hiukan. Omatoimisesti treenatessa ollaan tehty myös ruutua, lähinnä motivoiden joko kosketusalustalla tai lelulla. 

Avoimen luokan liikkeet on siis otettu todella treeniohjelmaan ja ilmoitinkin Miinan viimeiseen alokasluokan kokeeseen 17.9. oli sitten tulos mikä tahansa. 

Elokuun kymmenes alkoikin sitten kyyhkyjahti, jonne suunnattiin jo ennen auringonnousua passiin. Miinan passityöskentely on kyllä parantunut sitten viimevuoden. Joudun paristi muistuttamaan hiljaisuudesta ja se riittikin koko aamulennon ajaksi. Illalla ei muistaakseni ollut mitään kummempaa ääntelyä. Noutoja kertyi kivasti koko päivän ajan, kokonaisuudessaan reilu kolmisenkymmentä. Miina oli ylösotoissa napakampi eikä enää syljeskellyt höyheniä kesken palautuksen. Lisäksi otteet oli parempia ja yksikään edes elossa oleva ei päässyt Miinan suusta karkuun, vaan jokainen palautui käteen asti. 

Kahdeskymmenes päivä oltiinkin sitten sorsajahdin aloituksessa. Mentiin jo ennestään tutulle pienelle saarelle passiin. Miinan passityöskentely oli entistä rauhallisempaa kuin aiemmin. Miina kävi makoilemaan mun jalkoihin kun oli pitkiä pätkiä ilman pauketta, ja vaikka vieressä paukkuikin ei Miina juuri hötkyillyt, oli skarppi mutta rauhallinen. Miinalle osui hyviä noutoja, muutama pidemmälle matkalle ja pari aivan saaren tuntumaan. Tuuli oli tuolloin aika puuskaista ja löi välillä suuriakin aaltoja uintimatkalle, mutta niin se vain sitkeästi toi sorsat talteen. 

Metsästyskauden aloitus

Aloitetaan terveystuloksilla! Miina kävi lonkka ja kyynärkuvissa, Kennelliitosta lausunnot lonkista A/A ja kyynäristä 0/0. Jipii! 

Kyyhkyjahti alkoi viimeviikon keskiviikkona, minä ja Miina lähdettiin mukaan aamulennolle treenaamaan malttia ja hakemaan kokemusta. Miina jaksoi hyvin vain olla, pysyi hiljaa, paikoillaan eikä hötkyillyt yhtää minnekkään. Alkuun saatiin muutama pudotus jotka Miina pääsi heti hakemaan, pudotuksia sen oli mahdotonta nähdä. Ensimmäisellä lähetyksellä Miina oli hieman ihmeissään ja pihalla siitä mitä pellosta pitäisi löytyä, kuitenkin kyyhky saatiin talteen ja homma alkoi luistamaan. 

Välillä istuttiin passissa pidempiäkin aikoja kun lintuja ja pudotuksia tuli jatkuvasti, ettei ollut kannattavaa laittaa koiraa sekaan. Vaikka laukauksia kuului ja lintuja mätkähteli ei Miina siltikään muutakuin vain ollut. Olin jopa hiukan yllättynyt siitä kuinka hienosti M osasi käyttäytyä, lepäsi mutta oli silti tarkkaavainen ja aina valmiina hommiin. 

Miina haki lintuja talteen reipaasti ja muutaman juoksurinksan jälkeen alkoi nenäkin olla hommassa kivasti mukana. Myös hieman räpyttelevät Miina otti mukisematta suuhusa ja toi passipaikalle. Kaikki linnut saatiin aamulennolta talteen, Nalli tuli hieman lopuksi paikkaamaan ja etsimään muutaman Miinan väsähdettyä. 

Nuorelta koiralta ihan kelpo suoritus yhdelle aamulennolle. Yhteensä aamulennolta noin 35 noutoa ja siihen iltalento päälle niin lukema hipoo lähelle viittäkymmentä. Huh. Tämän jälkeen oli kyllä koira (ja ohjaaja) melkoisen väsyneitä illalla. Vaikka aamun kello 4:15 herätys ei kovin helposti onnistunut iltavuoron jälkeen oli kyllä silti hyvä fiilis illalla. Ehkä siitä vielä metsästyskoira tulee... 

 

Reissukuulumiset ja nomejuttuja

Napsu kotiutui pohjoisen reissulta viimeviikon la-su yönä. Reissu meni pojilta hyvin, olivat saaneet lintuja ja kalaakin. Nalli oli innoissaan juossut vapaana pitkin maita ja ollut innoissaan. Pitkät ajomatkat oli sujunut moitteettomasti, ja Nalli oli ollut pätevä lintukoira. Ajanut ylös ja noutanut ampumisen jälkeen. Jaakko oli eirttäin tyytyväinen reissukaveriinsa ja siihen kuinka näppärästi se toimi. Myöskin tuntuu että Nalli toimii hiukan erilailla minun kuin Jaakon kanssa tuollasissa käytännön tilanteissa. Hyvä siis että yhteinen juttu on löytynyt. :) 



Heti sunnuntaina suunnattiinkin sitten Jennin ja koirien sekä Päivin ja Kössin kanssa Ylöjärvelle nomereenailemaan. Nalpu ei ollutkaan piiitkään aikaan ollut missään nomejutuissa ja Miinalle tämä oli eka kerta! 
Laitoin autoon häkkkiin Miinan ja Napu sai olla irrallaan häkin vieressä. Matkat meni tosi hyvin kuin myös koirien odottelu autossa. Miina nukkui tyynesti oikeastaan koko ajan, mitä nyt söi ja kävi pihalla välillä pissalla. 

Mulla ei ollut minkäänsortin suunnitelmaa mitä olisin Nallin kanssa tehnyt. Tehtiin sittne niin että Kössi ja Nalli teki hakuruudun niin, että pääsivät vuorotellen hakemaan. Olin yllättynyt Nallin hiljaisuudesta, aika pienellä piippauksella päästiin, hyvähyvä. Palautukset oli hyviä, samoin otteet. Jopa niin hyviä ettei raukka nähnyt minua kun varista palautti, pirskatin siipi kun oli edessä. :) Jäi hyvvä mieli Nallin kanssa tekemisestä, ja sen kanssa voisikin ottaa ohjelmaaan enemmän nomejutttuja. 

Miinan otin aivan lopuksi, tarkoituksena oli että se on autossa ja harjoittelee yleistä olemista. Näytin sille naakkaa, lokkia ja pulua. Kaikki oli super kiinnostavia ja pienesti Miina raahasi myös niitä. Into ja halu oli kova kun pikkukoira hyppelehti riistan ympärillä. 


Muuten Miina on harjoitellut kovasti perusasentoa ja odottamista. Odottaminen on alkanut sujua oikein hyvin ruokakupilla, ja pieniä aikoja pikkukoira malttaa muutoinkin olla paikoillaan käskyn alla. Perusasennon opetan sivulle kiepsahtamalla, nyt on lähinnä opeteltu siis oikeaa liikerataa, ja paikkaa. Vaikeaahan se vielä on kun koira on noin pieni. Alkuviikolla punnitisin että 8,1kg, säkäkorkeutta ehkä vajaa 40cm. 
Huolenaihetta aiheuttaa pikkukoiran hampaat. Tiedossahan on ollut jo ennen Miinan kotiutumista että sillä on lievä alapurenta. Tällähetkellä tilanne on mennyt hieman parempaan suuntaan, siitä mitä se oli 7vko:n iässä. Mahdollisuudet on vielä tulla kuntoon tai edes tasapurentaan. Mahdollisuus on myös että jää alapurennaksi. Tämä ei kuitenkaan koiraan muuten vaikuta, vaikuttaisi näyttelyihin vain mutta se on jo tuolla koiralla valmiiksi lähes poissuljettu harrastus :) Jäädään siis seuraamaan mihin tilanne kehittyy. 


Kuvat siis Raudanjoen reissulta otettuja!

Loppukesää

Huomenna on Miina ollut jo kaksi viikkoa, kyllä aika menee nopeasti. Kasvua nääkyy, kaikki ruoka valuu jalkoihin. Miina on tullut entistä rohkeammaksi ja reippaammaksi, jaksaa kävellä jo pieniä lenkinpätkiä. Eilen käveltiin aika pitkä metsälenkki molempien koirien kanssa, Miina oli väsynyt tuon rupeaman jälkeen kun yritti pysyä Nallin perässä. :D 
Nalli oli kyyhky- ja sorsa aloituksessa. Molemmissa oli saatu parit hyvät noudot. Passissa Nalli oli ollut hiljaa mikä on eirittäin positiivista. Ehkä se nyt vanhemmiten alkaa olemaan käytännön metsällä myös toimiva. Kivakiva :) Myös supikoiran Nalli sai alkuviikosta. Reipas poika! 

Miinalle näytin alkuviikosta riistaa. Lokkia, varista ja tavia. Oli tosi innoissaan, hyppelehti lintujen ympärillä ja raahasi niitä siivistä. Suu on vielä vähän liian pieni siihen että saisi linnun kunnolla liikkeelle. 
Viimeviikonlopun aurinkoiset ilmat käytettiin todella hyödyksi ja oltiin pihalla paljon. Savijärven mökillä käytiin Miinan kanssa ensimmäistä kertaa vähän tutustumassa veteen ja siellähän pikkukoira innokkaana loiskutteli rantavedessä Nallin kanssa. 
Sunnuntaina käytiin toisella mökillä jossa on hieman parempi ranta uimisharjoitteluun. Laskettiin Miina vain varovasti veteen, sillä tiedettiin että kasvattajan kanssa oli koko pentue käynyt rannassa ja useimmat (Miina mukaanlukien) jo uimassakin.  Miina uikin tosi hyvällä tekniikalla rantaan. Selkeästi vesi hieman jänskättää ja oma rohkeus ei vielä riitä siihen että lähtisi itse uimaan. Kuitenkin uintitekniikka on hallussa. 

Ei mulla oo tarkkaa suuntaa meen minne sattuma johtaa

Meillä menee nyt hyvin! Vaikka blogin puolella onkin vähän hiljaisempaa syy on tasan ja ainoastaan siinä että vuorokaudessa on auttamatta liian vähän tunteja. No aihetta olisi vaikka kuinka paljon sillä olen iloinen että motivaatio treenaamiseen on taas huipussaan! On ollut hauskaa tajuta koulussa kun toiset miettii mitä on ruokana niin minä vain katselen sulavaa asfalttiparkkista miettien että tohon vois tulla reenaan tossa on just hyvä sula kohta. Viimekeskiviikon filosofiantunnillakin tuli näppärästi raapustettua päivän treenisuunnitelma vihkon keskiaukeamalle. :D Nyt kuitenkin on muutaman päivän vapaat ja vaikka puolet päivistä meneekin ihan ilman koiraa laskettelurinteissä olen jo suunnitellut monenmoisia reenejä punaturkin päänmenoksi. 
Tokoa ollaan reenailtu lähestulkoon joka päivä, yleensä olen suunnitellut niin että jos aamulla ehtii niin joku pieni reeni noutokapulan pito, pari sivulletuloa kiertäen tms. Yleensä reenit kyllä on ollut iltapäivässä ja hetimiten koulun jälkeen mennäänkin reenaamaan ulos. Tällähetkellä reenissä enemmän on ollut:

• luoksetulo, loppu kiertäen mun takaa
• jäävät, jäävissä aletaan olla jo aika hyvällä mallilla, olen tehnyt taka-ja etupalkalla
• seuraaminen ja oikea paikka

Koska aina ei ole kiva tehdä aina vain samaa olen alkanu opettaa jo merkille lähetystä ja nyt pikkuhiljaa aloittelen myös tunnaria mutta siinä täytyy aloittaa ihan kapulan siististi suussa pitämisestä.

Ensiviikonloppuna onkin sitten Pirkan Damit. Jännää miten paljon ehtiikin reenailla kaikkea kun suunnittelee jo vähän etukäteen mitä milloinkin. Kuitenkin ollaan siis nomejuttuja tehty myös. Viime viikonloppuna tehtiin ruutua saareen jäällä. Kahdeksan damia ja kahdesan palautusta, eli siis paljon hakemista. Nallin haku on kyllä ihan hyvää ja se tykkää tehdä töitä. Tänään tehtiin vähän ohjauksia ja ihan pillikuuliaisuutta pihassa. Näppärä poitsu ja nyt huomaa kuinka vasta alkaa oikeasti tuntea koiraa (ja Nalli mua) kun tietää jo ennen kun mitään edes aloittaa että "joo tossa täytyy olla tarkkana ihan varmana menee tonne" tai "lyödäänkö vetoo että ei tasan mene tota linjaa tonne kun menee tuolta" hauskaa ja hauskempaa on vielä se kun huomaa että Nalli tietää mitä on tulossa kun otan treeniliivin tai se kun etsin pilliä.

Parit kuvat viimeviikon reeneistä jäällä

  tehtiin me jäällä näköjään ohjauksiakin


Olikohan toissaviikolla kun Jaakko tuli lomille ja riistakameraan oli tullut kuvaa supikoirista. Nalli sitten lähti matkaan etsimään supeja ja olihan sieltä jäljet löytynyt, ensin oli ollut kuulemma vähän pallo hukassa että mitäs nyt pitikään tehdä mutta N oli kuitenkin lähtenyt jäljestämään jälkeä ja löytänytkin supin, haukkunut ja käynyt takaa kiinni. Jaakko oli huutanut reippaasti että "sivu" ja siinä samassa N oli jo ollut vierellä, J ampui ja N oli taaas kiinni supin niskassa ja puri ja murisi! Tämä taisi olla jo kolmas supi Nallille, hyvä hyvä.

 vähän uusia reenivälineitä :)

reenailupäivitys

Vihdoin ehdin pysähtyä ja istahtaa tähän koneen ääreen. Tuntuu että viikot vierähtää niin nopeesti ettei perässä ehdi.

Nallin kanssa olen yrittänyt tehdä aina jotain reeniä, mutta aika vähille on jäänyt. Nomessa ollaan reenailtu lähinnä hakua ja ohjauksia se mitä ollaan tehty. Haussa ollaan keskitytty laajoihin ruutuihin ja moniin noutoihin ruutuun. Ohjauksissa ollaan tenty lähinnä helppoja sivusuuntareenejä. 

Viime viikkoina oon myös ihan Nappetimen kanssa vaan leikkinyt pihalla (ja sisällä). Tekee hyvää että tehdään yhteisiä juttuja ja leikitään. Nallun meilestä ei ole parempaa kuin se ettö joku jaksaa vetää narua. :D

Tokossa ollaan vähän reenailtu lähinnä pieniä seuraamispätkiä ja jääviä. Myöskin arkitokoon ollaan pyritty panostamaan ja tehty lenkkejä vapaana. Siis hallittavuutta...

Viimeviikon maanantaina(?) tuli sitten meille eteen tämän syksyn ensimmäinen tositilanne. Jaakko oli ollut kyttäämässä ja ampunut kaksi peuraa. Kumpikaan ei ollut jäänyt ampumakohtaan vaan pomppinut muutaman metrin ampumapaikalta. Mulle soitettiin että koira valmiiksi ja työtä käskettyä puin Napsun jälkivarusteisiin kotiin. Pian kuitenkin saatiin soitto takaisin että elukat on löytynyt ihmisen toimesta joten välitöntä koira-apua paikalle ei tarvittaisi. Jälejet olivat kuitenkin niin hyvät että Nallin kanssa mentiin harjoituksen vuoksi jäljestämään. Harjoitus oli erittäin hyvä. Todentuntuinen tilanne, pimeää ja vähän sateisen sumuista. Jäljen päissä olevat oikeat peurat eivät Nallia kyllä hätkäyttäneet, hyvä niin :)

Viimeviikonloppuna oli myös Siipiveikon kenneltreffit. Lauantaina Nomea ja sunnuntaina tokoa. Nallille teki tosi hyvää reenailla kun oli muitakin paikalla ja häiriötä. Oli myös mukava nähdä kaikkia koiratuttuja. :)

Kuviakin on ja jäljestyskuvia viimeviikolta on kamerassa, latailen ne koneelle ja lisään sitten myöhemmin tänne.

 

Luntakin tuli toissaviikolla, mutta yhtä nopeasti se suli kuin tulikin.

 

Nallulle hommattiin myös BOT:n sadeloimi. Voin kyllä sanoa että tuo oikeasti pitää vettä loput tekniset tiedot siitä löytyy BOT:n nettisivuilta.

 

 Mun oma pieni laumani <3

me ollaan vihdoin oikeella tiellä, matka on pitkä ja kivinen mutta älä pelkää otan sut vaikka reppuselkään....

Yhyyyyyy kesäloma loppuuu :( Mun on siis huomenna raahauduttava kouluun, no positiivista on se että saan aloittaa nyt uudessa koulussa (uusi koulu mulle mutta on se muutenkin ihan uusi) ja tuttujen kavereiden kanssa. Silti ei kyllä oikeen nappaa, tuntui että loma loppui vähän kesken. 
No Nappen kanssa ollaan tehty pieniä reenejä. Mulla itsella on taipparit mielessä vaan kokoajan ja olen miettinyt mitäkaikkea se voi siellä tehdä mutta olen nyt ottanut sellasen asenteen että me mennään ne taipparit läpi ja piste. 

Nalli oli 10.8 kyyhkyjahdin aloituksessa Jaakon kanssa koko päivän ja oli toiminut ihan hyvin. Kyyhkyset oli ollut noudettavaksi vaan niin uus ja hieno juttu että niitä sulkia tuppasi vähän runsaammalla kädellä ton koiran käsittelyssä irtoamaan. Ei se nyt ollut niitä palasiin laittanut mutta olisi ylösotto voinut spontaaninpi olla. Vaikka kyyhkysia olivatkin ollut jahtaamassa oli myös yksi varis saatu alas ja sen Napsu oli sitten hakenut ja ottanut niin mallikkaasti ja tuonut suoraan käteen. Hihiii oon ylpee mun tollostani! 

Eilen tein kuitenkin sitten ihan tossa kotipihassa muutaman noudon kyyhkysellä ja sain spontaaniuutta ylösottoon kun lähdin juoksemaan toiseen suuntaan jo silloin kun N oli vasta menossa linnun luo, se toimi ja palkkasin siitä N ruhtinaalisesti. Tein myös muutaman ohjausharjoituksen dameilla ja N oli taas ihan super! 

Nyt vaan reeanillaan taipparijuttuja täytyy sulatella pupua ja vaakkuja. Toko mua ei kiinnosta ei sitten yhtään, mutta ei se haittaa mulla on tällähetkellä sellanen fiilis että taipparit ensin ja sitten haluaisin enemmän opetella NOME-juttuja Nappen kanssa. 

Loppuun pari kuvaa vielä: