Toukokuussa tokoillaan

Toukokuu tosiaan on mennyt kivasti tokoilun merkeissä. Ohjattu opetus on antanut kivasti lisämotivaatiota tekemiseen kun aina on joku juttu viikolla läksynä ja seuraavalla viikolla katsotaan kuinka homma on edistynyt. Miksei tätä voisi tehdä itse itselleen, että ottaisi aina viikolle jonkun jutun tehokkaaseen treeniin ja katsoisi miten homma on edennyt. Vaikka kirjoittaisi ylös lähtötilanteen ja viikon päätteeksi lopputuloksen. Hassua että joskus sitä vaan kaipaa ulkopuolisen "valvontaa" jotta hommat lähtee liikkeelle. 

Nämä kuvat on otettu silloin muutama viikko sitten kun oli ihana kesäsää!

No mutta aisaan. Viimeviikon läksynä meillä oli seisominen. Ihan perus seisominen, niin että jokatassu on maassa. Tässä käytin naksutinta hyödyksi ja toimin namikoneena. Naksu-palkka-naksu-palkka. Näin jatkettiin ja hiljalleen aloin upottamaan kehusanojen väliin seiso-käskyä. Uskomatonta miten ihan kahden minutin pienellä harjoituksella saa ihmeitä aikaan, Miina aika pian tämän hoksasi, ja väitän että kyllä sillä jokin käsitys seiso-käskysanasta on. Tämän harjoittelu tosin jatkuu vielä..
Toisena läksynä oli se paikallaolo. Siinä lähinnä ollaan treenattu niin että vieressä on myös toinen koira (Nalli) ja kestoa pidennetään hiljalleen. Tässä liikkeessä ja sen opettelussa maltti on valttia! 

Tämän viikon kotiläksynä on nyt sitten ollut seuraamisen alkeet. Aloitettiin kurssilla niin että sanoin sivu ja otin askeleen eteen. Tätähän ollaan Miinan kanssa muutamasti jo aiemmin tehtykkin mutta siihen ollaankin sitten jääty jumiin. Päivin neuvona oli nyt vain ottaa erimäärä askela aina vähän vaihdellen ja hiljalleen kasvattaa pituutta tuolle matkalle.
Tätä tehdessä, huomattiin että Miina ei oikein jaksa pitää kontaktia vaan se hyvin äkkiä pudottaa katseensa eteenpäin. Minulla on kriteerinä että se edes 90% seuraamisajasta pitää kontaktin minuun. Tätä lähdettiin sitten vahvistamaan ihan vain niin että kävelen ilman mitään käskyä Miina vierellä ja aina palkkaan kun se pitää kontaktia. Tätä ollaan nyt tälläviikolla tehty ja lisäksi ihan kaikki muutkin kontaktia vahvistavat harjoitteet on otettu nyt käyttöön. Eipä niitä olla kyllä koskaan juurikaan tehtykkään.  

Taipparijuttuja ja tokoiluja

Toukokuu pyörähti käyntiin, ja loppurutistus ennen pääsykokeita siis alkaa. Pitkälti nyt jo onneksi asioiden kertailua ja muutamien uusien juttujen opettelua. Sisukkaasti jatketaan loppun asti. :)

Viikonloppuisin olen ottanut hiukan rennomman otteen kirjoihin ja kivasti on päästy nyt Miinan kanssa treenailemaan. Taipparijutut alkaa olemaan hyvällä mallilla. Vesi on kiinnostava elementti, ja nyt jo pienen matkan päästä rannasta on käynyt palloa hakemassa. Lisäksi ruutu on hyvin hallussa, laajentaa kivasti, muistaa pistää nenn päälle ja jaksaa myös hyvin hakea, parhaimmillaan ruudusta on tuotu/haetutettu 8/10. Pupujälki on luultavasti nyt ensiviikonlopun ohjelmana. 
Koska treenit on sujunut odotettua paremmin, kutkuttaisi ilmoittaa Labukkakerhon taippareihin kesäkuun puolivälille. Ilmoittautuminen alkaa ensiviikon maanantaina joten saas nähdä riittääkö rohkeus. Tai eihän siinä ilmoittautumisessa mitän mutta.. :)

Viimeviikon torstaina alkoi Miinan kanssa myös tokokurssi! Liityttiin yhteen pieneneen kimppaporukkaan jonka kanssa saatiin kouluttajaksi Päivi Nummi. Ekalla kerralla aloitettiin ihan tason kartoituksella. Miinan kanssa halusin oppia paikkamakuun opettamiseen ja perusasennon hiomiseen. Saatiin hyvät vinkit ja niiden pohjalta ollaankin tälläviikolla harjoiteltu. Perusasennossa on oltava tarkkana, ja annettava Miinan itse tarjota oikeaa kohtaa. Useasti ongelmana on juuri vinous, johonkin suuntaan. Nyt kun M tietää mitä käsky tarkoittaa voi siltä alkaa jo vaatia. 
Paikallamakuu aloitettiin ihan muutaman heten mittaisella makaamisella, ja palkataan koira etujalkojen väliin. Nyt olen hiukan jo aikaa ja muutaman askeleen myös etäisyyttä saanut kasvatettua. Tähän paikallamakaamisen alkuun etenkin todella tarvitsen tai ennemminkin haluan tukea, sillä en milelläni toistaisi samoja virheitä Miinan kanssa kuin mitä tein Nallin kanssa.

Nalli pääsi Vappuäivänä taas jälkihommiin. Kolarikauris oli Lempäälässä ja Nallin kanssa tsekkaamaan tilannetta vaikkakaan verijlkeä ei paikalle ollut jänytkään. Pienen jäljestyksen jälkeen kaurispukki löytyikin haavoittuneena ja se saatiin lopetettua kärismykseltä. Hyvä niin, taas teki Nappe ja Jaakko tärkeän työn! 

Edes kameraa en ole saanut ulkoilutettua joten tämä teksti tälläkertaa tylsästi ilman kuvia.