Tammikuun kuulumisia

Tuntuu että blogin päivittäminen on vähän jäänyt eikä päivitettävää ole mutta kuitenkin ollaan vaikka mitä tehty. 

Tammikuun alkupuolella oltiin ekaa kertaa Nuuskujen vuorolla Tamskin uudella hallilla. Miina oli ekaa kertaa missään hallissa, ensimmäistä kertaa myös paikassa jossa on muita koiria.: D

Alku meinasi olla aikamoista sähläystä mutta rauhoitin itseni enkä mennyt Miinan hepulointiin mukaan. Tämä toimi sillä aika nopeasti Miina hoksasi että ei täällä pääse toisten kanssa leikkimään. Tein ihan vaan perusasentoa, hihnassa kävelyä, vahvistin kontaktia ja opetin Miinaa vain olemaan. Toiset koirat on haastava häiriö, mutta Miina hoksasi että kontaktia tarjoamalla namia saa. Keskittyminen onnistui kuitenkin yllättävänkin hyvin tilanteeseen nähden. Välillä pidettiin leikkitaukoja ja Miina pääsi käymään ulkona. Tuon tunnin jälkeen pikkukoira oli kyllä niin väsynyt että ei meinannut jaksaa häkkiinsä kävellä nukkumaan.

Kovien pakkasten aikaan ei oikein paljoa mitään treenailtu. Sisällä tehtiin jotain pientä mutta eipä kummemmin muuta. Nyt kuitenkin pakkasten lauhduttua on Mimpen kanssa tehty vähän dami juttuja, lähinnä noutamista ja palautuksien vahvistamista. Olen Miinan palauttaessa peruuttanut itse hiukan taakse niin että Mimpu tulee tavallaan syliin/hyppää vasten palauttamaan damia. Tällä vasten nousemisella ja vähän karkuun menemisellä olen saanut hyvin Miina palauttamaan minulle syliin ja ajattelin sen olevan hyvä pohja sitten ihan kun palauttamista opetan käteen asti. 

Vähän samaan juttuun liittyen olen vahvistanut kantamista noutokapulalla, taputtelemalla kyljistä, kehunut ja antanut nousta vasten kapula suussa. Samaa taktiikkaa on käytetty myös jos Miina tuo lelua sisälläkin syliin. Olen siis vaan ensin kehunut ja taputellut, sen sijaan että olisin heti alkanut leikkimään.

Myös kaupunkilenkkejä on tammikuun aikana paristi heitetty. Miina kävelee jo tosi kivasti hihnassa eikä hötkyile jokaisen vastaantulijan perään, myös toisten koirien ohitukset sujuvat hyvin.  

Viimeviikonloppuna Miina pääsi ekaa kertaa jäljestämään. Nalli pääsi myös haavakkopeuran jäljille. Vietiin Miina n.150m mittaselle verijäljelle. Peura oli ampumapaikalta siis hypähdellyt vielä pienen matkaa metsään. Ihmisen toimesta tämä kyseinen elukka oli jo löydetty, mutta koska verijälki oli niin hyvä eikä sitä ollut sotkettu niin Miinalle oli siinä loistava harjoitusjälki. Mimpuhan ei ole ikinä ennen jäljestänyt mitään makkarajälkiä lukuunottamatta. Hitaasti mutta varmasti Miina eteni jäljellä, jouduin hieman sitä auttamaan ja ohjamaan mutta tosi mallikkaasti pikkukoira jäljesti! Ilo oli ylimmillään jäljen päässä kun Miina hoksasi mitä on löytänyt :) 

Nalli sitten lähti jäljestämään samana iltana haavakkopeuraa. Nalli oli hyvin jäljellä koko ajan ja peura meni samaa tahtia karkuun kun Nalli ja veli meni perässä. Parintunnin sitkeän jäljestämisen jälkeen peuraa päästiin ampumaan uudestaan ja se vihdoin pysähtyi. Nalli tietysti ampaisi peuran kimppuun samantien sen pysähdyttyä ja samassa hötäkässä peura pääsi puremaan Nallia takajalkaan. 

Nalli vietiin samantien lauantai-iltana  Hattulaan Univetiin tarkastettavaksi ja paikattavaksi. Röntgenissä ei löytynyt mitään murtumia tai muita vaurioita, ainoastaan puremajälki oikessa takajalassa. Nalli siis parantelee itseään ja koipeaan. Pikkuhiljaa alkaa varaamaan taas painoa jalalle ja kävelemään kunnolla. 

Loppuvuoden treenejä

Hyvää alkanutta vuotta!

Uusivuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä. Mulla oli strategiana saada Miina mahdollisimman väsyneeksi, jotta se illan vain nukkuisi. Kävin aamupäivällä kävelemässä kaupunkilenkin ja kotona heitettiin vielä mökkilenkki Nallin ja Miinan kanssa, koirat sai juosta vapaana. Tein vielä dami treenit lenkkien välissä, ja aika hyvin sainkin Mimmun noilla väsyneeksi. Illalla mentiin suunnitelmista poiketen käymään tuttavilla jossa Miina sai ikäistään seuraa kultsunartusta. Pennut leikki keskenään kivasti ja osasi myös tarpeen tullen rauhoittua kumpikin. Miina ei raketeista ja paukkeesta piitannut vaikka asutusalueella pissattaessa pauketta kyllä kuului. Höristeli korviaan ja ihmetteli vain että mitä tämä tämmöinen on.

Palataan kuitenkin menneeseen vuoteen sen verran että kerron kuluneen joulukuun treeneistä. Tämä teksti siis sisältää lähinnä ajatuksia itseäni varten, joten ne joita kuivat sepustukset treenijutuista ei jaksa innostaa voi suosiolla skipata tämän. Missään ei olla varsinaisesti käyty treeneissä mutta kotipihassa ollaan senkin edestä touhuiltu. 

Nallin kanssa olen palautellut mieleen tunnaria. Tehtiin joulunpyhinä sitä useampaan otteeseen sisällä, Nalli tekee sitä kyllä kivasti. Asioita joihin voisi jotain miettiä, on:

• suun availu ja vieraiden kapuloiden melkein ottaminen (yhtäkään kertaa tehdessämme N ei nostanut väärää)
•  hosuminen, veikkaanpa kyllä että tämä on tuohon koiraan sisäänrakennettu, mutta joku systemaattisuus ehkä olisi hyvä kun N alkaa haistelemaan kapuloita

Kokonaisuudessaan paketti on kuitenkin hyvä ja etenkin mielentila on jotenkuten oikea. Mitenkään vakavissaan en Nallin kanssa tätä treenaa, lähinnä tarkoituksena on saada vain aivojumppaa ja mukavaa yhtieistä tekemistä. 

Miina puolestaan on sitten tehnyt vähän enemmän kaikkea, jos aloitetaan toko jutuista.

Perusasento

• Sujuu hyvin, Miina tietää mitä käsky tarkoittaa ja tarjoaa itse hyvin naminyrkin alle, pikkusen täytyy avittaa kädellä liike loppuun. 
• Tiiviyden kanssa täytyy olla tarkkana. Ei saa antaa jäädä liian kauas sivulle eikä myöskään vinoon. Tämä on hankalaa itselle kun ei aina kerkeä nähdä mikä se lopullinen asento pikkukoiralla on
•  Perusasennossa olen tehnyt imuttamalla paikallaan kääntymisiä oikealle ja vasemmalle. Siis niin että koiran nenä kiinni kädessä ja sitten itse vaan pienellä liikkeellä/askeleella käännyn paikoillani. M pitää hyvin asentoa.

• Miina on alkanut säntäilemään heti perusasentoon istuttuaan ja namin saatuaan joten olen ollut tarkkana käskyn kanssa. Sivulta ei liikuta ennen uutta käskyä. 
•  Lisäksi on tehty pienestä matkasta luoksetuloa ja vauhdista sivulle tulemista ”sivu” käskyllä ja käsiavulla

Kosketusalusta

• ·Olen aloittanut ajamaan sisään myös käskyä, koske. Osaa mennä pienen matkan päästä jo, käskykin luultavasti painuu mieleen muutamilla kymmenillä toistoilla.
•   Miina koskettaa tassulla ¾ kerroista, aina satunnaisesti alustaan osuu nenä (tarkoituksena on siis että koskee tassulla)

Noutokapulan pito

• Tämä etenee hitaasti, mutta nyt olen saanut jo Miinan sentään pari sekuntia sitä kapulaa pitämään
•  Pitoa olen tehnyt kevyesti alaleuasta pitämällä ja samalla tarjoamalla kapulaa suuhun, toimii. 
• Voisi tehdä pelkkää kantamista pidon tukemiseksi. Noutokapulan nouto sujuu kuitenkin ongelmitta, tosin palautusta ei olla vielä harjoiteltu. 

Sitten noutotreeneistä

• Palloa olen heitellyt haastavampiin paikkoihin ja Miina on saanut vapaalla noudolla mennä perään. Jaksaa hakea ja ratkoa hankalimpiakin paikkoja mihin pallo on lentänyt, innokas ja tuo hyvin metrin päähän minusta. Palautukset opetan sitten erikseen, nyt tärkeintä on kuitenkin ”metsästämisen” opettaminen ja vahvistaminen.
•   Dameilla on tehty tavallisia perusnoutoja niin että viedään yhdessä dami pienen matkan päähän tai että heitän sitä ja Miina hakee vapaalla noudolla. Lisäksi muutamasti ollaan tehty muisti harjoituksia kahdella damilla, vieden ensin toinen sitten toinen.

Niin tuota... kuka on antanut "pennulle" luvaan kasvaa Nallista ohi :o