Uus vuosi täynnä on toivoo, kaikki uutta ja hienoo. Me tullaan tunnelista valoon.

Pakko on sitten myöntää että tämä vuosi alkaa pikkuhiljaa olla loppu. Ajattelin nyt kertailla tänne blogiin mitä meille tänä vuonna tapahtui ja mitä me tehtiin. 

Alkuvuonna ei oiken tehty mitään. Helmikuussa oltiin tokokokeessa missä meidät hylättiin paikkamakuu karkauksen takia. Toko on sen jälkee ollut tasaisesti koko ajan tauolla, syyna se että minä hukkasin motivaation tokon pilkunviilaukseen. Myös lonkka ja kyynerkuvissa oltiin ja lonkkien osalta tulos oli ehkä pieni pettymys. Jälkeenpäin ei ole kyllä pahemmin asiaa harmitellut, hetkellinen harmistus siis se eikä menoa haittaa. :)

Kevät menikin jotakuinkin taippareihin reenaillessa ja tulihan siinä vähän nomejuttujakin tehtyä. Samoja juttuja reenaillen meni myös kesä ja minä paiskin kahdessa paikassa kesätöitä. Myöskin näin jälkeenpäin ajatellen vähempikin olisi ehkä riittänyt, mutta en kadu! Tulipahan koettua sekin! :) 

...niiiiiiiin  ja aloiteltiinhan me Napperttimen kanssa sienien etisimis harjoittelutkin. Se ura tosin jäin toistaiseksi hyvin lyhyeksi.. ja tulikin mieleeni että oltiinhan me tollerileirilläkin.

Nalli on tänä(kin) kesänä ollut lentsikkakentällä muttei lentämässä... mikä sen parempaa kun olla kauniina kesäpäivänä lentämässä!? :)

 Syksyllä meillä Nallin kanssa olikin tähtäimessä taipparit. Kangasalan taippareissa ei onnistanut mutta mutta Pomarkussa pikkutolleri osoitti taipumuksensa <3! Oli (ja on edelleen) mielettömän hienoa että päästiin läpi, meille se oli isoin saavutus tähänmennessä ja kyllä voi olla ylpeä koirastaan. Ja itseäänkin kiittää siitä että tosta koirasta vissiin oikeesti on johonkin ja ihan kokonaan en ole sitä pilannut. 

 Syksyssä ei paljon muuta mukavaa ollutkaan kuin taippareiden läpäisy ja pieni lomareissu Skotlannissa ennen koulunalkua. Menetykset niin eläin kuin ihmismaailmassa teki kuluneesta syksystä tooodella raskaan ja ikävän. 

Itse aloitin myös lukiourakan ja todellakin urakaksi sitä voi kutsua. En tiiä oonko katunut mutta varmaan joku toinen valinta yhteishaussa ehkä ois harmittanut enemmän. Nojaaa periksi ei oo ennenkään annettu niin ei nytkään. Joskus vaan kaheksasta neljään kokopäivä istuen ja kuunnellen ei tunnu siltä omalta jutulta, mutta täytyy välillä tehä sellasta mistä ei niin kauheesti tykkää päästäkseen lähemmäski sitä mistä tykkää enemmän.

ylläoleva kuva löytyy 2013 tolenterista kesäkuun kuvana!

Tänä vuonna Nalli on kunnostautunut myös supikoiran ja mäyrän jahtaamisessa. Nalli on käytännöllisyyttään tuonut ilmi myös hyvillä jäljestystaidoillaan jotka jotaikuinkin toimivat myös tositilanteessa.

 Ylläoleva kuva edellsieltä viikolta kun Nalli oli metsässä juoksentelemassa koira GPS panta kaulassa. Näppärä vehje ja kuiva katsella missä koira liikkuu. Yritettiin myös saada tolleripoika jäniksen jälkeä pitkin menemään mutta eipä tuosta juurikaan jäniskoiraksi olisi. 

Kaikenkaikkiaan oli mielenkiintoinen vuosi ja taivoitteessa pysyttiin että taipparit läpi päästäisiin! Ensivuotta en uskalla edes ajatella. Apua, mitä nyt?! No salaa olen mielessäni miettinyt että jos Pirkan Dameissa koitettaisiin vähän nomentyyppistä kisailua, ja ehkä me nyt alamme tavoitteellisemmin nomea reenailemaan. Tokoakin varmasti taas jatketaan, alkaa pikkuhiljaa motivaatio palailla. :) 

Nyt kuintenkin rauhoitumme Joulun viettoon ja toivoitammekin kaikille tänne eksyneille Mukavaa Joulua ja iloista uutta vuotta 2013!