Huvikseni sitten opettelin uuden kameran videokuvaustoimintoja ja kuvasin pienen seuraamipätkän. Todellisuudessa tajusin oman hätäilyni vasta kun aloin katsoa viedeota! Pyydän koiran sivulle sanon seuraa ja olen ottanut jo askeleen pari eteenpäin. Koira on pihalla aivan seuraamisen alun. Nalli on nopea koira joten on ehdottoman tärkeää että sen kanssa malttaa odottaa alun ja lähteä liikkeelle rauhassa. Toinen asia minkä uskon oleva yksi syy Nallin edistämisee, ja painamisen mun jalkaani vasten on harppominen.
Tiistaisissa kerhon reeneissä kiinnitin taas huomiota tähän samaan asiaan ja reenasin liikkurin kanssa. Voi miten seuraaminen parani. Samalla kertaa kiinnitin huomiota myös omaan askellukseeni ja käännösten askeliin. Rehellisesti täytyy sanoa että Nallin seuraaminen oli paljonpaljonn parempaa kun itse olin hyvin tyyni liikkeellelähdössä ja pidin askeleet sopivan lyhyinä mutta silti tahdin reippaana.
Käännöksiä täytyy harjoitella ihan ilman koiraa ja saada jonkinlainen oma "rutiini" miten ne kävelen. Myös alan ottaa tavaksi kuvata useammin omaa seuraamista ja nimenomaan omaa kävelyäni. Kuullostaa hullulta, mutta on uskomattoman tärkeää.
Yritän saada ton kyseisen videon myös tänne lisättyä. Haluaisin jonkun fiksun editointiohjelman tähän koneelle. Opettelin käyttämään yhtä editointiohjelmaa kun kuvasin videokameralla, mutta sen käyttö ei nyt tietenkään jotenkin onnistu ton järkkärin videoiden kanssa. Huoh, nää on näin vaikeita. Toiseksi videot voisi jo leikata tossa kamerassa, mutta en vaan osaa. Tilasin tuon kameran Saksasta joten käyttöohjeitakaan ei tullut mukana yhdelläkään sellaisella kielellä mitä osaisin kahta sanaa enempää. Ehkä yritän kaivaa käyttöohjeen tohon jostakin (suomeksi tai englanniksi) ja päästä ratkaisemaan tätä probleemaa.
Myös kakeja ollaan aika ahkerasti reenattu. Tai oikeaa liikerataa vaan imuttamalla yritetty saada lihasmuistiin. Edistystä tapahtuu ihan pikkiriikkisen kerrallaan, hiljaa hyvä tulee.
Eilen tehtiin myös ihka ensimmäinen avoimen paikkamakuu, kävin piilossa ja kurkin sieltä aina välillä että N näkee mut. Meni tosi hyvin! Tosin kävin palkkaamassa välillä ja jotenkin epähuomiossa Nalli luki minusta vapautuskäskyn ja nousi viereisen koiran luo. Sain kuitenkin tilanteen tosi nopeesti hallintaan ja Nallin takas riviin ja paikkamakuun jatkumaan. Käväsin taas piilossa ja palkkailin lopuksi ruhtinaallisesti. Varovaisesti pitää edetä piilopaikkiksen kanssa.
Iski kirjoitusvaihde taas päälle joten loput kuvat lisäilen seuraavaan postaukseen samoin turinat meidän lentoreissusta! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti