Sivut

tiistai 24. syyskuuta 2013

kyyneleitä, verta, hikee...

Valkeakosken kokeessa saatiin nyt se viimeinen alokkaan ykkönen. Jes! 
Koko koe oli kyllä yksi meidän huonoimmista, tai siltä se musta tuntu ja sitä mieltä mä siitä olen. Todellisuudessa me kuitenkin tehtiin ihan hyvää työtä, kun saatiin sillä tekemisellä ykkönen tiukalta tuomarilta. Yksilösuoritusten jälkeen tilannetta  miettiessä syy omaan tyytymätömyyteen on varmasti väsymys alokkaan junnaaviin liikkeisiin ja totesin myös että olen asettanut riman meille aika korkealle. En ole ollut tyytyväinen kohtailaisiin suorituksiin vaan pitää olla priimaa jokakerta. En ole antanut itselleni enkä koiralle mahdollisuutta epäonnistua, sellaista käsitettä ei tunneta. Rima ei ole liian korkealla taitotasoon nähden vaan just siinä kipurajoilla. Totesinkin että nyt kun siirrytään avoimeen on parasta palata ihan perusjuttuihin myös. Nyt on löydyttävä se ilo tekemiseen, tästä ei saa tehdä hampaat irvessä verenmaku suussa. Nyt on aika vähän jarruttaa ja opetella kaikkia uusia kivoja juttuja ja treeanailla vanhoja juttuja erilailla ja pienissä osissa. Päätin myös että treeneissä pidetään nyt hetki sellaista että tehdään mahdollisimman vähän kokeenomaisia reenejä, muutama viikko-kuukausi ja palataan niihin ja sitten. Sitten täytyy myös harjoitella systemaattisesti pidempiä palkkaamattomuusjaksoja (=kokeenomaisia reenejä), mutta ne olkoon sen ajan murhe.
Nyt siihen kokeeseen, tuomarina Riitta Räsänen

Luoksepäästävyys 10

Paikkamakuu 8
-kaksoiskäsky alussa 

Seuraaminen kytkettynä 8

Seuraaminen taluttimetta 8
-molemmissa seuraamisissa juosuosuudessa väljyyttä ja kontakti tippuili

Jäävä maahan 10

Luoksetulo 9,5 
-vino perusasento lopussa

Jäävä seiso 6,5
-kaksoiskäsky pysähtymiseen, hiipiminen ja ennakointi lopussa

Hyppy 7
-en muista muutakun ennakoinnin lopussa 

kokonaisvaikutus 8

165.5p ALO1 -> TK1


 

1 kommentti:

  1. Hyvää analyysia, tästä on hyvä jatkaa tulevia koitoksia.T:äiti :)

    VastaaPoista