Sivut

tiistai 31. joulukuuta 2013

ja meilläpäin ei ollu tapan taisteluitta luovuttaa - vuosi 2013

TAMMIKUU

Tammikuussa reenailtiin vähän nomea ja jonkin verran tokoa. Mitään erityistä ei oikeestaan tapahtunut veli lähti armeijaan ja kotona lähinnä totuteltiin rauhallisempaan arkeen. Lähetin hakemuksen tokonuoriin ja käväistiin iskän kanssa pienellä laskettelureissulla Ylläksellä ja muuten vain nautittiin talvesta. Alkuvuonna en blogiakaan kovasti päivitellyt.


HELMIKUU

Reenailtiin edelleen nomea enemmän kuin tokoa. Helmikuussa selvisi meidän pääsy tokonuoriin joten tokomotivaatio kasvoi. Paikkamakuun reenailu siis alkoi. Nalli vaihtoi puolibarffaamisesta koko barffiin ja se on kannattanut. Koira on terve, voi hyvin ja turkki kiiltää! Barffaamisesta en olekkaan tänne paljoa kertonut joten voisin siitä johonkin väliin muutaman sanasen kirjoitella.

MAALISKUU

Oltiin ensimmäisellä tokonuorten leirillä. Mentiin sinne innokkaina ja kovasti jännittäen, leirillä opimme paljon ja saimme hirmuisesti neuvoja omiin ongelmaliikkeisiin. Tutustuttiin uusiin ihmisiin ja saatiin roimasti lisää treenimotivaatiota. Nalli teki tuolloin leirillä paikkista tosi hyvin ja olinkin aika luottavainen sen suhteen. Nalli oli myös käytännön metsähommissa mukana ja sai saaliiksi supin ja mäyrän. Reenattiin myös jonkin verran nomea lähinnä mökillä jäällä.

HUHTIKUU

Startattiin Pirkan Dameissa, ekaa kertaa. Olin tyytyväinen Nappeen se teki niin hyvin kuin osasi. Äänteli aika reilusti mutta minkäs teet... Käväistiin myös möllitokossa Nalli nollasi paikkiksen. liikkeet meni kohtalaisen hyvin, tokomotivaatio kasvoi ja kasvoi.




TOUKOKUU

Tamskin tokoharkkakoe ja paikkis nollaksi taas. Aloin opettamaan paikkamakuuseen pään pitämistä maassa. Reenatiin tokoa lähes joka päivä, nomea vähän harvemmin. Nalli aloitti uintikauden mökillä Vappuna. Kahlasin koulussa ekan vuoden kursseja kasaan, joten koirailulle ei ihan niin paljon liiennyt aikaa kun olisi toivonut.


KESÄKUU

Heti kuun ja kesäloman alkuun oltiin Siipiveikon nome reeneissä ja tokokokeessa. Nome reeneissä tehtiin riistalla Nalli teki ihan ok:sti, kävi aika kuumana. Saatiin kuitenkin paljon kaivattua lisäoppia ja reeniä tähänkin lajiin. Tokokokeessa tuomarina oli Räsänen, ALO2 puoli pistettä vajaa ykkönen, ei harmittanut koska paikkamakuu kymppi. Paikkis oli kyllä viimeisenä liikkeenä sillä siis oli varmasti jotain osuutta asiaan mutta hyvä reeni.
Oltiin myös tollerileirillä nomen parissa. Nalli jaksoi kivasti tehdä töitä koko viikonlopun ja säät suosi. Oli kiva nähdä uusia ja vanhoja tollerituttuja ja viettää hauska leiri. Leiriltä kotiuduttua jatkettiin tokon parissa, reenattiin joka päivä. Vietettiin paljon aikaa mökillä, nautittiin kesästä ja lomasta. Juhannus meni mökillä myös ja vähän ilmassakin, juhannusilltana lentäminen oli huippua!

HEINÄKUU

Reenausta, reenausta, reenausta ja yökoe Lempäälässä. ALO2 se penteleen puoli pistettä edelleen vajaa, paikkamakuu nollille mites muutenkaan. Sisuunnuin tosta kokeesta entisestään ja päätin että tasan näytän, toi koirahan pysyy tuolla makaamassa. Luovuttaminen oli lähellä mutta en antanut periksi. Reenattiin joka päivä parhaimmillaan kaksi kertaa päivässä, ennen töitä, töiden jälkeen tai illalla myöhään. Haettin häiriötä, Ideaparkin parkkiksilla tehtiin paikkista monen monta kertaa. Olin agirodussa seuranpitäjänä turisteilemassa, hautasin Nallin agility uran aloituksen silti vielä toistaiseksi. Loppukuusta Nallilla syyhy näinollen vähän taukoa uimisesta. Käytiin pienellä lomareissulla Englannissa, tuli koettua ja nähtyä oikeasti iso kaupunki, Lontoo ja huikea lentonäytös Duxfordissa.






ELOKUU

Reenaus alkoi tuottamaan tulosta. Keula kohti etelä-Pohjamaan lakeuksia nuorten SM:iä, unohtamatta Tuurin kyläkauppaa matkalla! Automatkalla vitsailin äitille että no josko se ykkönen sitten täältä matkan päästä kun pitihän taipperitkin käydä läpäsemässä Pomarkussa.
Illalla ennen kisoja, reenit hotellin takapihalla, pizzabuffetissa ruokaa naamariin ja ajoissa nukkumaan. Aamulla heräilin jo muistaakseni ennen kellon soittoa, pieni jännitys oli kieltämättä. Kisapaikalla ennen alokasta tuomari päätti pitää ruokatauon, minun jännitys vain nousi olin hermostunut. Koitin rauhoittaa itseni ja saada koiran myös hyvään mielentilaan paikkista varten. Päästiin omaan "kuplaan" ennen kehään menoa, onneksi, en todellakaan ollut siinävaiheessa meinaan varma että Nalli pysyisi paikallaan. Meidän viereinen tyttö sanoi luoksepäästävyyden jälkeen ettei tule paikkikseen koska koiransa ei pysy. Tuomari sanoi hänelle "ei sun koiras pysy josset sä luota ja usko siihen että se pysyy" siinä vaiheessa tajusin että ei hitto sehän on just noin, mun on vaan luotettava Nalliin, kylläse pysyy ja osaa kun on reeneissäkin osannut. Luottavaisesti siis seisoin kentän laidalla ja koko koehan meni ihan nappiin.



SYYSKUU

Piirinmestaruuksista toinen alokkaan ykkönen. Keskityttiin aika paljon pikkujuttujen hiomiseen, ja aloitettiin avoimen liikkeiden opettelu. Räsäsen kokeesta kolmas ykkönen joten koulari oli kasassa. Kokeen jälkeen ei ollut mikään huippufiilis, olin vaatinut itseltäni paljon ja oltiin reenattu ihan hullun paljon. Alkoi vähän väsyttää alokasluokka ja oli todella korkea aika vaihtaa vähän liikkeitä ja treenausrytmiä. Hölläiltiin hetkinen ja aloitettin oikeastaan vähän kaikkia ylempien luokkien liikkeitä. Etsittiin vähän uutta suuntaa tokoon.


LOKAKUU

Nuuskujen toko alkoi syyskuun loppupuolella ja jatkui koko lokakuun. Sunnutaisin käytiin siis ohjatuissa reeneissä, saatiin uutta virtaa ja uusia näkökulmia tekemiseen. Muuten pidettiin pientä taukoa reeneistä, parisen kertaa viikossa itsenäisesti.
Oltiin tokonuorten valmennuksessa, oli taasen ihan huippu leiri. Opittiin paljon uutta ja saatiin paljon uutta motivaatiota.



 MARRASKUU

Nuuskujen toko loppui marraskuun puolivälissä, agility sdp:llä Lempäälässä alkoi. Tokoa melkein joka päivä, muutamia lepopäiviä viikkoon. Ei oikeastaan mitään ihmeellistä ihan normi marraskuu. Nome oli loppuvuodesta jo melkein kokonaan jäänyt. Käytännön metsällä Nalli kävi supeja jahtaamassa muutamaan otteeseen ja syksymmällä pari kerta sorsastamassa.




JOULUKUU

Agility jatkui aivan kuun loppuun asti, aikamoista löhöilyä ollut oikeastaan koko joulukuu. Kasvattajan pikkujouluissa nomeiltiin ja myös tänään vuoden viimeisen päivän kunniaksi tehtiin kunnon nometreenit, niistä kirjoittelen myöhemmin lisää. Mutta agilitykärpänen pääsi puraisemaan ja tätä harrastusta nyt jatketaan ja katsotaan mihin asti päästään, mutta tietenkin toko "päälajina". ;)


Kaiken kaikkiaan meillä on ollut huisi vuosi, on tapahtunut paljon ja ollaan saavutettu monta juttua! Töitä tehtiin paljon ja näinollen saavutukset tuntui veiläkin paremmilta. Viimevuonna en ollutkaa oikein mitään konkreettisia tavoitteita tälle vuodelle asettanut, ehkä siksi tämän vuoden pienimmätkin saavutukset tuntuvat suurilta. 
Tavoitteita on kuitenkin aina oltava joten ensivuoden tavoitelista:
  • AVO1- tulos, TK2 koulutustunnus ei ole pakollinen mutta jos se sopivasti "sattuu" tulemaan ei haittaa, koularista ei kuitenkaan saa ottaa mitään paineita, se todellakaan ei ole mikään välttämätön pakko-asia. 
  • Voittajaluokkaan valmis koira(kko) -> liikkeet kuntoon (startti voittajassa, tuntuu mahdottomalta ja epätodennäköiseltä mutta loppujenlopuksi ei sitä välttämättä ole)
  •  Agility, yhteistyön löytyminen, ohjaaja opettelee juoksemaan ja ylipäätään reeniäreeniä, ehkä voitais jossain epiksissä käydä
  •  Nomeen ja metsästyshommiin ehkä tärkein tavoite on vaan tekeminen, Nalli on käyttökoira ja tolleri metsästyskoira joten se että tuosta koirasta on konkreettista hyötyä ja apua missä tahansa metsässä (mestästys ja jäljestys) on hienoa ja se riittää meille! 
 Ensivuonna ennenkaikkea halutaan että molemmat pysyy terveinä ja ehjinä, ollaan menossa muutamille leireille ja katsotaan mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Jos ja kun kaikki menee niinkuin pitää ainakin ajokortti pitäisi olla syksystä ihan omassa taskussa ja se jos mikä helpoittaa koirailua! ;) 


2 kommenttia:

  1. Kiva yhteenveto vuodesta :) Mukavaa on ollut seurata koirakon tekemisiä ja ennen kaikkea edistymistä kaikissa lajeissa, yhteistyötä on tullut sekä malttia molemmille. Huoltaja&kuljettajan tehtäviä olen mielelläni hoitanut, mikäs sen parempaa yhdessäoloa kun matkalla mukana kuulla ilot ja murheet kisojen ja treenien lomassa. Vaikka se oma ajokortti loppukesästä on totta, niin yhä mielelläni lähden tarpeen ja tilanteen mukaan korviksi ja silmiksi mikäli ohjaaja vain haluaa. Tsemppiä tulevaan vuoteen, kouluhaasteet kasvavat joita toivottavasti niin Nalli kuin muutkin liikunnalliset harrasteet tukevat. T: äiti

    VastaaPoista
  2. joo voin mäkin lähee loppukesällä jos ajat itse,johonkin lähelle siis vaan
    T:Iskä

    VastaaPoista