Treffattiin viimeviikonloppuna Iipua ja Haltia. Oli kiva nähdä. Miina ensin säikähti vähän Iipua mutta hyvin pian meni häntä heiluen tervehtimään, Haltia ei sitten jännitetty ollenkaan., vaikka Halti onkin korkea ja iso koira. Koirat leikki reippaasti ja molemmat oli fiksusti. Halti osasi hienosti leikkiä pienen pennun kanssa. Tämän tekstin kuvat onkin Iipun ottamia, lukuunottamatta Miinan treenikuvia jotka äiti nappasi.
Viime maanantaina aloitettiin Miinan kanssa pennun motoriikka kurssilla. (Lisää täällä). Eka kerta oli tosi kiva. Aloitettiin ihan seisomisharjoittelulla. Kaikki kurssin "temput" tulee pohjautumaan seisomiselle joten on tärkeää että opetetaan seisominen ensin kuntoon. Tällä seisomisela tarkoitetaan ihan vain oikein ja hyvin seisomista, näyttelyseisomisen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Miinan kanssa tätä ei ollakkaan ennen tehty joten uusi juttu treeniin heti.
Lisäksi tehtiin seisomiseen liittyen etujalan nostoja. Eli siis kun on hyvä seisomisasento niin ensin hiukan kutitetaan etujalan takaa, niin että paino siirtyy pois tassusta, tämän jälkeen nostetaan jalkaa, mutta vain hiukan.
Toisena juttuja oli syvien lihasten vahvistaminen etenkin takaosasta/lonkan alueelta. Eli seisominen taasen ja sitten kevyt paino/työntö koko kämmenen alalta lonkkaan. Tässä tulee vain muistaa olla oikeasti että paino ei saa olla voimakas, ei myöskään liian kevyt, itselle oikean löytäminen on ainakin ollut vaikeaa.
Puhuttiin kurssilla myös noin yleisesti pennun liikunnasta. Ainakaan ihan pahasti metsässä ei olla tuon liikkumisen kanssa. Fyssari kehotti metsässä kulkemiseen ja siihen että pentu saa vapaasti valita etenemistahtinsa. Myöskään pennun väsyminen ei pitäisi tulla itse liikkumisesta vaan aivoväsytyksestä, eli erilaisista jutuista missä pentu joutuu ajattelemaan ja tätäkautta väsymään. Miina kohdalla tämä on toteutunut aika hyvin. Toki Miina usein väsähtää ihan silkasta liikkumisestakin, koska se on paljon pihalla ja näin pääsee touhuamaan/juoksentelemaan paljon. Kuitenkaan mitään pakkoliikuntaa se ei suorita vaan ihan omatoimista kaikki.
Miina näki varista, naakkaa ja lokkia. Jokaisesta oli tosi innoissaan ja kiinnostunut. Otti siivestä ja heitteli lintuja vähän ehkä jopa leikki niillä. Miinalla ei siis ole ongelmia riistaintoisuuden kanssa, nyt vähäksi aikaa saakin pennun osalta riistat odottaa ja koira kasvaa. Treenataan nyt vain perusnoutoa muilla jutuilla
ja myöhemmin taas sitten riistat kuvioihin mukaan.
Nalli puolestaan pääsi tekemään ensin pieniä ohjausharjoituksia. Tein mönkijäpolulla eteenlähetyksiä niin että häiriöksi olin vienyt myös molemmille puolille häiriöksi riistat. Nallille ensimmäinen lähetys eteen (tai taakse, kummin sen nyt haluaa ajatella) sujui hyvin ja naakka palautui hyvin. Palautuksen jälkeen vein lokin samaan paikkaan ja otin Nallin lähetyspaikalle takaisin.
Toisella lähetyksellä N lähti suoraan vasemmanpuoleiselle riistalle, komennuksesta palasi kuitenkin takasin. Toisella lähetyksellä lähtikin suoraan taakse ja palautti variksen hyvin. Lopuksi annoin ihan vaan normaaleina noutoina hakea loput riistat. Nalli palkkautui hyvin tennarilla, yhdessä vaiheessa kun N oli nuorempi niin tuntui ettei mikään palkka nometreeneissä kelpaa.
Toisena juttuna tein toisella risteävällä mönkijäpolulla muistilinjan. Eli vein Nallin kanssa kolme riistaa uran varteen niin että lähin oli n.15m päässä ja kauin ehkää 20-25m päässä. Menin lähetyspaikalle ja ekalla lähetyksellä Nalli ampaisi suoraan toisena viedylle riistalle joka oli ainoa polun vasemmalla puolella. Ylösotto kesti hiukan mutta palautti kumminkin hyvin. Toisella lähetyksellä meni suoraan kauimmaiselle paikalle, tällä ylösottokin oli nopea. Vikana haki ensimmäisenä viedyn naakan jota kantoi kyllä huonosti ja pudottikin matkalla... Ehkäpä vähän ylösottotreenejä voisi ottaa ohjelmaan. Kuitenkin olin tyytyväinen taasen Nallin intoon ja siihen että se palkkaantui tos hyvin tennispallolla! :)
Loppuviikosta aloitin Miinan kanssa tunnarin alkeita. Olen tehnyt ihan vaan pikkukapulan pitämistä ja oman etsimistä milloin mistäkin, useimmin kenkien seasta. Tokopuolella Miina on alkanut hoksaamaan myös maahanmenoa ja perusasentoon tuleminenkin on jo jokseenkin tuttua. Yleensä sivu-käskyn kuullessaan osaa jo tulla melkein sivulle, ohjaan kädellä sitten loppuun ihan oikeaan paikkaan.
Nallin kanssa tein myös tunnaria piiiiitkästä aikaa. Olin lähes varma siitä että on katasrtofi kun lyön sen ketun eteen tunnarikapulat mutta jo vain! Poika muisti suht hyvin, tein ensin vain kahdella kapulalla ja sitten lisäsin yksi kerrallaan. Viiden kohdalla Nalli alkoi purra joten totesin että se oli merkki epävarmuudesta. Tein loppuun parit tunnarit niin että epävarmuutta ei tullut. Tästä jatketaan, täytyisi tehdä ihan koonti Nallin tokojutuista palikoita alkaa olla kassa voittajaluokkaan mutta on myös asioita vielä paljon kesken.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti