Reissukuulumiset ja nomejuttuja

Napsu kotiutui pohjoisen reissulta viimeviikon la-su yönä. Reissu meni pojilta hyvin, olivat saaneet lintuja ja kalaakin. Nalli oli innoissaan juossut vapaana pitkin maita ja ollut innoissaan. Pitkät ajomatkat oli sujunut moitteettomasti, ja Nalli oli ollut pätevä lintukoira. Ajanut ylös ja noutanut ampumisen jälkeen. Jaakko oli eirttäin tyytyväinen reissukaveriinsa ja siihen kuinka näppärästi se toimi. Myöskin tuntuu että Nalli toimii hiukan erilailla minun kuin Jaakon kanssa tuollasissa käytännön tilanteissa. Hyvä siis että yhteinen juttu on löytynyt. :) 



Heti sunnuntaina suunnattiinkin sitten Jennin ja koirien sekä Päivin ja Kössin kanssa Ylöjärvelle nomereenailemaan. Nalpu ei ollutkaan piiitkään aikaan ollut missään nomejutuissa ja Miinalle tämä oli eka kerta! 
Laitoin autoon häkkkiin Miinan ja Napu sai olla irrallaan häkin vieressä. Matkat meni tosi hyvin kuin myös koirien odottelu autossa. Miina nukkui tyynesti oikeastaan koko ajan, mitä nyt söi ja kävi pihalla välillä pissalla. 

Mulla ei ollut minkäänsortin suunnitelmaa mitä olisin Nallin kanssa tehnyt. Tehtiin sittne niin että Kössi ja Nalli teki hakuruudun niin, että pääsivät vuorotellen hakemaan. Olin yllättynyt Nallin hiljaisuudesta, aika pienellä piippauksella päästiin, hyvähyvä. Palautukset oli hyviä, samoin otteet. Jopa niin hyviä ettei raukka nähnyt minua kun varista palautti, pirskatin siipi kun oli edessä. :) Jäi hyvvä mieli Nallin kanssa tekemisestä, ja sen kanssa voisikin ottaa ohjelmaaan enemmän nomejutttuja. 

Miinan otin aivan lopuksi, tarkoituksena oli että se on autossa ja harjoittelee yleistä olemista. Näytin sille naakkaa, lokkia ja pulua. Kaikki oli super kiinnostavia ja pienesti Miina raahasi myös niitä. Into ja halu oli kova kun pikkukoira hyppelehti riistan ympärillä. 


Muuten Miina on harjoitellut kovasti perusasentoa ja odottamista. Odottaminen on alkanut sujua oikein hyvin ruokakupilla, ja pieniä aikoja pikkukoira malttaa muutoinkin olla paikoillaan käskyn alla. Perusasennon opetan sivulle kiepsahtamalla, nyt on lähinnä opeteltu siis oikeaa liikerataa, ja paikkaa. Vaikeaahan se vielä on kun koira on noin pieni. Alkuviikolla punnitisin että 8,1kg, säkäkorkeutta ehkä vajaa 40cm. 
Huolenaihetta aiheuttaa pikkukoiran hampaat. Tiedossahan on ollut jo ennen Miinan kotiutumista että sillä on lievä alapurenta. Tällähetkellä tilanne on mennyt hieman parempaan suuntaan, siitä mitä se oli 7vko:n iässä. Mahdollisuudet on vielä tulla kuntoon tai edes tasapurentaan. Mahdollisuus on myös että jää alapurennaksi. Tämä ei kuitenkaan koiraan muuten vaikuta, vaikuttaisi näyttelyihin vain mutta se on jo tuolla koiralla valmiiksi lähes poissuljettu harrastus :) Jäädään siis seuraamaan mihin tilanne kehittyy. 


Kuvat siis Raudanjoen reissulta otettuja!

Tokoiluja

Elokuun lopulla otin molemmat koirat koulun jälkeen matkaan ja lähdin Kerhomajalle. Ajatuksena oli Miinan kanssa tehdä vain leikkiä ja harjoitella/tutustua kentällä olemiseen. Nallin kanssa taas ajattelin vähän palautella mieliin tokojuttuja ja tehdä ns. kertausta.

Laitoin autoon häkin ja jätin häkin niin että kun Miina odottaa häkissä niin se ei nää kentälle päin. Miina aika hyvin hoksaa että kun häkissä ollaan niin sinne rauhoitutaan ja käydään nukkumaan. Sisällähän sillä on Nallin kevythäkki mihin saa mennä nukkumaan vapaasti. Yöt nukkuukin sielä samoin yksin ollessaan. Miina oli nyt ekaa kertaa autossa häkissä ja se menikin tosi hyvin! Alkumatkasta piti pientä vikinää hetken, sitten rauhoittui nukkumaa. Kun Nallin kanssa reenailin Miina jonkin aikaa piti ääntä mutta rauhoittui sitten vain istuskelemaan häkkiin, tällöin pyrin aina palaamaan ja palkkaamaan autolle.


Nalli teki pieniä seuraamispätkiä. Piti kontaktia hyvin ja oli innossaan kun pääsi piiiiitkästä aikaa tekemään tokojuttuja (tai ainakin niin luulin). Vähän välillä edisti, mutta sehän on kyllä "vanha" ongelma.
Tein myös vähän jääviä, vain muistiinpalauttelu- mielessä. Maahanmenot oli ripeitä ja seisomiset ihan suht hyviä. Naksuttelin ja koitin saada istumiseen nopeutta, sitähän ei hirveästi olla edes tehty mutta idea on Nallilla jo selvillä.

Välissä otin Miinan kentälle, Nalli sai odottaa sen aikaa autossa. Miinan kanssa esin ihan vain kävelin kentällä ympäriinsä ja naksautin ja palkkasin aina kontaktista. Miina ottaa kyllää arkipäivän tilanteissakin älyttömän hyvää kontaktia ja sitä vahvistan kokoajan.
Seuraavaksi otin pallon ja vieritin sitä Miinalle pieniä matkoja. Tämä oli neuvo kasvattajalta siihen kuinka lähteä noutamisen alkeita tekemään. Miina olikin tosi innoissaan pallosta ja toikin sitä suussaan mulle innokkaasti. Taputtelin ja kehuin pentuaa hyvin ja hetken rapsuteltua otin pallon ja vieritin taas. Miina oli innoissaan ja tykkäsi älyttömästi! Tätä samaa on jatkettu kotonakin ihan ulkona ja sisällä.

Nallin kanssa tein vielä kaukokäskyjä. Ajattelin että kokeilen uhkaarohkeasti muistaako se seisomaan nousun makuulta, sitä kun on hinkattu kyllä. Ja se muisti! Ekoilla kerroilla tuli eteenpäin mutta sitten laitoin taakse ja molemmille sivuille pallot. Johan oli paikallaan, olin ihan super tyytyväinen. Nyt vain treenaamaan muita vaiheita kaukokäskyistä pallojen avulla. :)

Viimeviikolla huvikseni koitin mitä Miina tuumaa noutokapuloista. Heitin matalla metallista ja mitä ihmettä, se juoksi kapulalle, nappasi suuhun ja toi mulle! Olin hieman hämmentynyt tapahtuneesta, en odottanut lainkaan että olisi ottanut metallisen heti suuhun. Palkkasin reilusti ja kehuin pentua. Tein muutamasti uudestaan metallilla, eikä Miinan mielestä metalli ollut lainkaan kummallinen. Puisen ohjatun noudon kapulan haki myös hyvin, eikä edes koittanut ottaa laipoista kiinni. Lupaava alku :) 
Samaa juttua tein eilen sunnuntaina. Pientä hankaluutta tälläkertaa toi Nallin innokkuus myös noutaa kapuloita mutta loppuviimein sain Miinalle kuitenkin parit hyvät noudot molemmilla kapuloilla. 

Näytin myös naakkaa. Miina oli heti mukana jutussa ja kantoikin lintua pieniä matkoja ja palautti mulle kun samalla kutsuin kun naakka oli suussa.
Nalli sai myös tehdä parit noudot naakalla. Ilman suurempia pureskeluja sujui. Nalli lähtikin edellisyönä vejen kanssa Sodankylään, Raudanjoelle lintujahtiin. Nalli siis todella pääsee erämaastoon juoksentelmaan sillä tuo mökki minne pojat menevät on todella keskellä ei mitään! Syyslomalla 2011 tuola Nallin kanssa käytiinkin :) 

Loppukesää

Huomenna on Miina ollut jo kaksi viikkoa, kyllä aika menee nopeasti. Kasvua nääkyy, kaikki ruoka valuu jalkoihin. Miina on tullut entistä rohkeammaksi ja reippaammaksi, jaksaa kävellä jo pieniä lenkinpätkiä. Eilen käveltiin aika pitkä metsälenkki molempien koirien kanssa, Miina oli väsynyt tuon rupeaman jälkeen kun yritti pysyä Nallin perässä. :D 
Nalli oli kyyhky- ja sorsa aloituksessa. Molemmissa oli saatu parit hyvät noudot. Passissa Nalli oli ollut hiljaa mikä on eirittäin positiivista. Ehkä se nyt vanhemmiten alkaa olemaan käytännön metsällä myös toimiva. Kivakiva :) Myös supikoiran Nalli sai alkuviikosta. Reipas poika! 

Miinalle näytin alkuviikosta riistaa. Lokkia, varista ja tavia. Oli tosi innoissaan, hyppelehti lintujen ympärillä ja raahasi niitä siivistä. Suu on vielä vähän liian pieni siihen että saisi linnun kunnolla liikkeelle. 
Viimeviikonlopun aurinkoiset ilmat käytettiin todella hyödyksi ja oltiin pihalla paljon. Savijärven mökillä käytiin Miinan kanssa ensimmäistä kertaa vähän tutustumassa veteen ja siellähän pikkukoira innokkaana loiskutteli rantavedessä Nallin kanssa. 
Sunnuntaina käytiin toisella mökillä jossa on hieman parempi ranta uimisharjoitteluun. Laskettiin Miina vain varovasti veteen, sillä tiedettiin että kasvattajan kanssa oli koko pentue käynyt rannassa ja useimmat (Miina mukaanlukien) jo uimassakin.  Miina uikin tosi hyvällä tekniikalla rantaan. Selkeästi vesi hieman jänskättää ja oma rohkeus ei vielä riitä siihen että lähtisi itse uimaan. Kuitenkin uintitekniikka on hallussa. 

Ekat päivät

Miina on nyt kotiutunut muutaman päivän, ja kaikki on oikeastaan mennyt ihan kivasti. :) Miina on reipas ja rohkea pentu. Tutuustuu mielellään ja häntä heiluen kaikkiin ja kaikkeen. Toisiin koiriin suhtautuu myös kivasti ja Nalli otti pennun vastaan hyvin. 
Ekana yönä M herätti mut kaks kertaa, pyytäen ulos. Toinen ja kolmas yö menikin ilman yöherätystä ja pissatuksia.

Pikkukoira syö aivan mahdottomasti! Desi turvotettuja nappuloita häviää ihan hetkessä. 

Miinan kanssa ollaan vahvistettu luoksetuloa pillillä sekä opeteltu omaa nimeä. Aika kivasti alkaa luoksetulo sujua ihan omalla nimelläkin. Lisäksi ollaan aloitettu harjoittelemaan pillillä pysähtymistä pieninä osioina sekä istuimsta. 

Iltaisin erittäin tuttu näky, tämä sikeäuninen pötkylä. :) 

Täällä taas

"Pienen" päivitystauon jälkeen on ehkä aika kirjoittaa taas kuulumisia tänne. Blogin kanssa lopahti innostus ja aika vain yksinkertaisesti ei ole riittänyt. Oikeastaan mitään kummallista ei ole tapahtunut. Nalli elelee tavallista arkea, lähes ollenkaan ei olla kesän aikana reenailtu mitään. Syynä motivation puute, tuota koiraa kun on turha enää mihinkään kokeeseen viedä epävarmuustekijöien takia. 
Koira kuitenkin on onnellinen kun saa juosta vapaana ja olla mökillä. Nalli on uinut paljon ja touhunnut naapurin koiren kanssa. Alkukesästä trimmasin Nallin turkin lyhyeksi, helpotti kummasti kesällä uimista, ähinnä kylläkin uimisen jälkeistä kuivattelua. 
Nyt turkki on kuitenkin jo kasvanut samanmittaiseksi kun se oli ennen trimmausta. 

1.Kesäturkkia, tota on jo ikävä. 2. Mökillä uintireissulla. 3. Nalli kyyhkyjahdin aloituksessa 10.8 Jaakon kanssa. Pojat saikin kyyhkysiä ja Nappe oli noutanut ne! 4. Nallin ja Jallun uintireissu alkuksesälllä.

Kesä on tuntunut menevän nopeasti. Koko kesän olen ollut töissä ja ilmatkin on ollut aika kurjia joten ihmekös tuo. 
Elokuussa menen ammattikouluun jatkamaan koulutietäni, kun korkeakoulujen ovet eivät ensiyrittämällä mulle auenneet. No, parempi onni ensi keväänä :) 

Isoimpana muutoksena laumaa koskien on pikku- Miina. Ihan ikioma harrastuskoiran alku. Katsotaan mitä keksitään, tokoa ainakin ja taipparit. :) Miina kotiutuu huomenna, perjantaina Pieksämäeltä. 
Vaikka Nallin kanssa en kisaa niin kyllä se reenaamaan pääsee taas, pikkukoiran kanssa tarvitaan häiriötä ja muutenkin toki Nalli on mulla paljon menossa mukana. Muutenkin Nalli osaa niin paljon, ja on helppo koira pitää mukana niin mikäs sen kanssa on harjoitellessa uusia ylempien luokkien toko-liikkeitä! 
Miinasta on työnalla ihan oma tekstinsä, julkaisen sen mahdollisimman pian. Nyt kuitenkin joitain kuvia kesältä ja kuvia pikkupennusta! :) 

1. Ajokoiran lempeä pusu. 2. Pikkukoira ja vesikuppi. 3. Nalli Jaakon mukana varisjahdissa.

Mitä meille kuuluuu?

Hyvää kuuluu, kiva kun kevät on täällä. Ollaan vähän alettu tokoilemaan talvikooman jälkeen. Treenailu nyt on vähän omaksi iloksi- tyyppistä. Suunnitelmissa on ehkä mahdollisesti toukokuun lopussa käydä möllitokossa kokeilemassa kuinka voittaja sujuisi. Virallisiin kisoihin ei varmaankaan uskalleta, mutta katsotaan... :) 

Vaikka treenattu ei olla niin hirveästi on Nalli silti touhunnut monenlaista. Paljon ulkoilua ja paljon leikkimistä naapurin koirakavereiden kanssa. Nalli on päässyt myös supeja jahtaamaan muutamia kertoja. Metsäjuoksentelut ovat hyviä Nappelle kun pääsee juoksemaan tahtonsa mukaan tutkapanta kaulassa. 

Nalli on venäyttänyt oikean etutassunsa, tai no uskoisin että se on venähtänyt. Ontuu välillä enemmän välillä enemmän, vähän hassu vaiva. Ei oireile läheskään kokoajan mutta välillä tuntuu olevan kovastikkin kipeä. Pitänee seurata mihinkä suuntaan menee, ja viedä tutkittavaksi jos ei näytä paranevan. 

Joitan kuvia puhelimen kätköistä vielä loppuun:

Yhtenä päivänä, Nalli polleasti kantoi pihaan mestästä rusakon. Hämmentävää. 

Jäällä!

Lukulomaa vietellään ja päivät kuluukin pääosin nenä kiinni kirjassa. Nallin kanssa on nyt mahdollisuus päästä käpöttelemään pidempiä lenkkejä ja mennä vähän sään mukaan. 

Muutamana kauniina aurinkoisena päivänä käytiin mökillä jäällä kävelemässä ja kerran otin jopa kameran mukaan! Tässä muutamat kuvat sieltä. Tulisipa samanlaiset aurinkoiset ilmat pian takaisin. :)