Sivut

lauantai 26. tammikuuta 2013

long time no see


Hui miten aikaa on taas kulunut! Tutuu että jokaisen teksin alkuun laitan saman lauseen mutta olkoon. :) Uutta vuotta ollaan jo piitkällä ja meillä tammikuu on sujunut varsin mukavasti. Nallin kanssa olen pyrkinyt reenailemaan, ja ollaan me jotain tehtykkin. Tokoa, perusasioiden ja "vanhojen" liikkeiden kertaamista. Muutaman kerran ollaan kanettu damit mukaan jäälle ja tehty kaislikkoon hakua ja muuten linjaa. Pakkaset ei onneksi ole olleet kovin suuria niin pihalla on jopa tarjennutkin. 
Taisi olla loppiasena kun käväistiin tossa Lempäälän SportDogParkissa katselemassa agility kisoja. Nalli oli hyvin kauniisti ja osasi käyttäytyä yllättävän hyvin. Olin aivan varma että pikkutollon pää menee ihan pyörälle muista ihmisisä,koirista ja hajuista kun ei olla pitkään aikaan vastaavassa tilanteessa oltu. Jokatapauksessa otin Nallin kanssa ihan perushallittavuutta ja hieman tokon paikkamakuuta ja seuraamista. Oli kyllä agi kivan näköistä, ties vaikka vielä mekin innostuisimme kokeilemaan! 
  
Joululomalla Lotuskin kunnostautui ja muistutteli mua olevansa ihan todellinen jyrsijä. Pari puhelimenlaturia yhteen viikkoon on ihan hyvä saldo. Onneksi säikähdyksellä selvitiin ja nyt on aika ottaa jo opiksi ja nostella johdot pois jäniksenkorkeudelta. :D Odottelen innolla koeviikon päättymistä neljä (4) päivää enään niin hypätään junaan ja lähdetään skimbailemaan (laskettelemaan) isommille tuntureille Ylläkselle. Nappe ei lähde tuonne ressuun mukaan vaan saa jäädä äidin kanssa viettelemään laatuaikaa kotiin. Nyt skarppaan ja alan vähän useammin päivittelemään tääne mitä tehdään kun on niin mahdottoman vaikeaa muistella näin pitkän ajan jälkeen.
Muutama kuva vielä mitä kameran kätköistä löytyi:

 Ikean laatikot menee aika näppärästi palasiksi kun antaa yhden innokkaan punaturkin hoitaa homman.

 
Siistiä jälkee kyllä kieltämättä luppakorvapupu tekee :D





 Talvi on kau-nis!

torstai 20. joulukuuta 2012

Uus vuosi täynnä on toivoo, kaikki uutta ja hienoo. Me tullaan tunnelista valoon.

Pakko on sitten myöntää että tämä vuosi alkaa pikkuhiljaa olla loppu. Ajattelin nyt kertailla tänne blogiin mitä meille tänä vuonna tapahtui ja mitä me tehtiin. 


Alkuvuonna ei oiken tehty mitään. Helmikuussa oltiin tokokokeessa missä meidät hylättiin paikkamakuu karkauksen takia. Toko on sen jälkee ollut tasaisesti koko ajan tauolla, syyna se että minä hukkasin motivaation tokon pilkunviilaukseen. Myös lonkka ja kyynerkuvissa oltiin ja lonkkien osalta tulos oli ehkä pieni pettymys. Jälkeenpäin ei ole kyllä pahemmin asiaa harmitellut, hetkellinen harmistus siis se eikä menoa haittaa. :)

Kevät menikin jotakuinkin taippareihin reenaillessa ja tulihan siinä vähän nomejuttujakin tehtyä. Samoja juttuja reenaillen meni myös kesä ja minä paiskin kahdessa paikassa kesätöitä. Myöskin näin jälkeenpäin ajatellen vähempikin olisi ehkä riittänyt, mutta en kadu! Tulipahan koettua sekin! :) 


...niiiiiiiin  ja aloiteltiinhan me Napperttimen kanssa sienien etisimis harjoittelutkin. Se ura tosin jäin toistaiseksi hyvin lyhyeksi.. ja tulikin mieleeni että oltiinhan me tollerileirilläkin.


Nalli on tänä(kin) kesänä ollut lentsikkakentällä muttei lentämässä... mikä sen parempaa kun olla kauniina kesäpäivänä lentämässä!? :)


 Syksyllä meillä Nallin kanssa olikin tähtäimessä taipparit. Kangasalan taippareissa ei onnistanut mutta mutta Pomarkussa pikkutolleri osoitti taipumuksensa <3! Oli (ja on edelleen) mielettömän hienoa että päästiin läpi, meille se oli isoin saavutus tähänmennessä ja kyllä voi olla ylpeä koirastaan. Ja itseäänkin kiittää siitä että tosta koirasta vissiin oikeesti on johonkin ja ihan kokonaan en ole sitä pilannut. 
 Syksyssä ei paljon muuta mukavaa ollutkaan kuin taippareiden läpäisy ja pieni lomareissu Skotlannissa ennen koulunalkua. Menetykset niin eläin kuin ihmismaailmassa teki kuluneesta syksystä tooodella raskaan ja ikävän. 


Itse aloitin myös lukiourakan ja todellakin urakaksi sitä voi kutsua. En tiiä oonko katunut mutta varmaan joku toinen valinta yhteishaussa ehkä ois harmittanut enemmän. Nojaaa periksi ei oo ennenkään annettu niin ei nytkään. Joskus vaan kaheksasta neljään kokopäivä istuen ja kuunnellen ei tunnu siltä omalta jutulta, mutta täytyy välillä tehä sellasta mistä ei niin kauheesti tykkää päästäkseen lähemmäski sitä mistä tykkää enemmän.

ylläoleva kuva löytyy 2013 tolenterista kesäkuun kuvana!


Tänä vuonna Nalli on kunnostautunut myös supikoiran ja mäyrän jahtaamisessa. Nalli on käytännöllisyyttään tuonut ilmi myös hyvillä jäljestystaidoillaan jotka jotaikuinkin toimivat myös tositilanteessa.
 Ylläoleva kuva edellsieltä viikolta kun Nalli oli metsässä juoksentelemassa koira GPS panta kaulassa. Näppärä vehje ja kuiva katsella missä koira liikkuu. Yritettiin myös saada tolleripoika jäniksen jälkeä pitkin menemään mutta eipä tuosta juurikaan jäniskoiraksi olisi. 

Kaikenkaikkiaan oli mielenkiintoinen vuosi ja taivoitteessa pysyttiin että taipparit läpi päästäisiin! Ensivuotta en uskalla edes ajatella. Apua, mitä nyt?! No salaa olen mielessäni miettinyt että jos Pirkan Dameissa koitettaisiin vähän nomentyyppistä kisailua, ja ehkä me nyt alamme tavoitteellisemmin nomea reenailemaan. Tokoakin varmasti taas jatketaan, alkaa pikkuhiljaa motivaatio palailla. :) 

Nyt kuintenkin rauhoitumme Joulun viettoon ja toivoitammekin kaikille tänne eksyneille Mukavaa Joulua ja iloista uutta vuotta 2013! 

perjantai 23. marraskuuta 2012

Mä annan sut pois mä päästän sut pois vaikka sattuu

Jotenkin koko vuosi on ollut ihan ihmeellistä, on tapahtunut niin paljon kaikkea mitä ei olisi halunnut ja ei olisi saanut tapahtua. Kaksi viikkoa sitten oli pakko päästää maailman toinen maailman kilteimmistä, ymmärtäväisimmistä ja ihanimmasta ensimmäsiestä koiratuttavuudesta veljensä kanssa paremmille maille. Rokkuspokkusvaari kolme päivää vajaana 13-vuotiaana <3. Serkun lohduttavin sanoin Nyt on pojat yhdessä vailla kipuja.



Kultainen koiravanhus <3 

Ethän pelkää pimeää 
siellon monta kynttiläää
ja viimein sun matkaan 
ei pääse saattajatkaan


Read more: http://artists.letssingit.com/diandra-lyrics-prinsessalle-31g5nsd#ixzz2D4YAxWxN
LetsSingIt - Your favorite Music Community

Keinutan, kuuntelen
Sut suojaan peittelen.
Keinutan, myöhä on
Jo kuulen aallokon.

Ethän pelkää pimeää
Siel on monta kynttilää.
Ja viimein sun matkaan
Ei pääse saattajatkaan.

Yötä vasten vaikka lähdet
Jatka vain vaikka on
Se suuri suunnaton.
Kohti valkeata rantaa
Laivaan mun laulujen
Sä kuljet tietäen.

Read more: http://artists.letssingit.com/diandra-lyrics-prinsessalle-31g5nsd#ixzz2D4YAxWxN
LetsSingIt - Your favorite Music Community
Keinutan, kuuntelen
Sut suojaan peittelen.
Keinutan, myöhä on
Jo kuulen aallokon.

Ethän pelkää pimeää
Siel on monta kynttilää.
Ja viimein sun matkaan
Ei pääse saattajatkaan.

Yötä vasten vaikka lähdet
Jatka vain vaikka on
Se suuri suunnaton.
Kohti valkeata rantaa
Laivaan mun laulujen
Sä kuljet tietäen.

Read more: http://artists.letssingit.com/diandra-lyrics-prinsessalle-31g5nsd#ixzz2D4YAxWxN
LetsSingIt - Your favorite Music Community

maanantai 5. marraskuuta 2012

reenailupäivitys

Vihdoin ehdin pysähtyä ja istahtaa tähän koneen ääreen. Tuntuu että viikot vierähtää niin nopeesti ettei perässä ehdi.

Nallin kanssa olen yrittänyt tehdä aina jotain reeniä, mutta aika vähille on jäänyt. Nomessa ollaan reenailtu lähinnä hakua ja ohjauksia se mitä ollaan tehty. Haussa ollaan keskitytty laajoihin ruutuihin ja moniin noutoihin ruutuun. Ohjauksissa ollaan tenty lähinnä helppoja sivusuuntareenejä. 

Viime viikkoina oon myös ihan Nappetimen kanssa vaan leikkinyt pihalla (ja sisällä). Tekee hyvää että tehdään yhteisiä juttuja ja leikitään. Nallun meilestä ei ole parempaa kuin se ettö joku jaksaa vetää narua. :D

Tokossa ollaan vähän reenailtu lähinnä pieniä seuraamispätkiä ja jääviä. Myöskin arkitokoon ollaan pyritty panostamaan ja tehty lenkkejä vapaana. Siis hallittavuutta...

Viimeviikon maanantaina(?) tuli sitten meille eteen tämän syksyn ensimmäinen tositilanne. Jaakko oli ollut kyttäämässä ja ampunut kaksi peuraa. Kumpikaan ei ollut jäänyt ampumakohtaan vaan pomppinut muutaman metrin ampumapaikalta. Mulle soitettiin että koira valmiiksi ja työtä käskettyä puin Napsun jälkivarusteisiin kotiin. Pian kuitenkin saatiin soitto takaisin että elukat on löytynyt ihmisen toimesta joten välitöntä koira-apua paikalle ei tarvittaisi. Jälejet olivat kuitenkin niin hyvät että Nallin kanssa mentiin harjoituksen vuoksi jäljestämään. Harjoitus oli erittäin hyvä. Todentuntuinen tilanne, pimeää ja vähän sateisen sumuista. Jäljen päissä olevat oikeat peurat eivät Nallia kyllä hätkäyttäneet, hyvä niin :)

Viimeviikonloppuna oli myös Siipiveikon kenneltreffit. Lauantaina Nomea ja sunnuntaina tokoa. Nallille teki tosi hyvää reenailla kun oli muitakin paikalla ja häiriötä. Oli myös mukava nähdä kaikkia koiratuttuja. :)

Kuviakin on ja jäljestyskuvia viimeviikolta on kamerassa, latailen ne koneelle ja lisään sitten myöhemmin tänne.

Luntakin tuli toissaviikolla, mutta yhtä nopeasti se suli kuin tulikin.
Nallulle hommattiin myös BOT:n sadeloimi. Voin kyllä sanoa että tuo oikeasti pitää vettä loput tekniset tiedot siitä löytyy BOT:n nettisivuilta.





 Mun oma pieni laumani <3


tiistai 2. lokakuuta 2012

kuveja

Noniin, nyt aletaan päästä taipparihurmoksen jälkeen taas arkeen. On kyllä ollut nyt edelliset päivät niin iloisia ja etenkin iltaisin nukkumaanmennessä vasta oikein tajunnut että hei oikeesti nyt on taipparit läpi! 
Nalli on saanut vietellä lepopäiviä alkuviikon ja eilen olimmekin hierojalla. Nallilla oli kyllä ansaittu hierontahetki eilen! Lihakset ovat oiken hyvät ja kestävät, pientä jäykkyyttä selässä mutta muuten oiken priimaa koko koira. Myöskin Nappun turkki sai kehuja kuinka se on pidempi nyt kun kesällä, vissiin uuden Youmega öljyn ansiota. Seuraavan kerran sitten marraskuussa taas hierottavaksi.
Pikkuhiljaa olen myös alkanut miettiä, että mitäpä sitä alkaisi nyt ton koiran kanssa reenailemaan. Jotenkin ihan takki tyhjä kun ei oikein ole uskaltanut ajatellakkaan että mitä taippareiden jälkeen sitten oikeesti aletaan tekemään. Olen ajatellut nyt että toki sitä malttia koko talvi ja niinedespäin mutta nomen ohjauksia ja linjaa taytyy alkaa tavoitteellisemmin reenaamaan. Haku Nallille täytyisi myös saada sellaiseksi että N jaksaa hakea vaikka vähän pidemmänkin aikaa. 
Tokoakin ollaan pikkuhiljaa tehty taas, jotain möllitokoa voisi talvella miettiä ALOkkaan liikkeet on jotakuinkin hallussa, paikkamakuusta en osaa mitään varmaa sanoa.

Oho tulipas pitkä teksti, mutta nyt kuvia muutaman viikon takaa. :)











maanantai 1. lokakuuta 2012

Taipuvainen otus

Pomarkun taipparit ja Nalli NOU1!!!

Koeselostus:

 1. Sosiaalinen käyttäytymienen: Ystävällinen noutaja
 2.Uimahalu: Menee reippaasti veteen ja ui mielellään
 3.Hakuinto: Melko tasaista työtä
 4. Noutohalu: Spontaanit ylösotot
 5. Nouto-ote: Pehmeät otteet
 6.Palauttaminen: Tuo ohjaajalle, osan käteen
 7. Reagointi laukaukseen: Hieman kiihoittunut
 8. Itseluottamus ja aloitekyky: Jäljestää itsenäisesti kanin
 9. Yhteistyö: Yhteistyössä
 10. Yleisvaikutelma: Pirteä nuorehko uros, jonka äänenkäyttö lähetystilanteessa hieman häiritsee, selviää kuitenkin helposti kokeen tehtävistä osoittaen riittävästi taipumuksia.



Olen niiiiiin tyytyväinen Nalliin! (ja itseeni) Vielä puolitoistaviikkoa sitten N mälläili ja pakkaili riistoja. Viikon tehotreeni tepsi ja pelottelut metsässä. Mikä parasta paperissa lukee pehmeät otteet, voiko uskoa! Jokatapauksessa nyt on hyvä mieli! :)

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Viikonloppukuulumisia

Edellinen viikonloppu on ollut treenintäyteinen. 

Lauantaina kävin tekemässä Nallille jäljen ja sunnuntaina käytiin se jäljestämässä. Sunnuntaina myös tehtiin paukkumalttia kotona ja reenattiin variksella kantamista, luovutusta ja ylösottoja. 


Yllä näkyy kuva jäljestä. Pistin GPS karttapiirturin puhelimesta päälle kun lähdettiin jäljestämään. Jälki olis siis aika yhyt, parikyt metrii. Nalli jäljesti tosi reippaasti. Eteni hyvin ja rauhassa jaksoi nuuskutella tarkkaan. Toi lenkki mikä kartassa näkyy on hukka siinä vähän karkasi nenä käsistä mutta hyvin löytyi taas takaisin jäljelle. Täytynee tehdä näitä nyt lisää ja pidempiä.

Sunnuntai aamuna (ennen jäljelle menoa) Jaakko ampui variksen. Nalli oli meillä sisällä ja ensimmäisen laukauksen jälkeen N oli ihan hiljaa mutta tosi jännittynyt. Toisen laukauksen jälkeen alkoi piippaamaan ja vonkumaan ja kolmannen jälkeen piippailu lisääntyi. Otin Nappen syliini sohvalle selälleen rauhoittumaan ja sohvalla istutuamme Nalli alkoi pikkuhiljaa rauhoittua. Sylistä päästin Nallun vasta kun tilanne oli mennyt kokonaan ohi ja koira kokonaan rauhoirttunut, siihen meni tovi aikaa. 

Ammutulla variksella tehtiin sitten iltapäivällä ylösottoja ja kantamista ne meni oikein hyvin. Laitoin variksen sellaseen sukkaan jolla pystyin pureskelemisen minimoimaan, N käsitteli varista oikein nätisti. 
Nyt vähän mietin Pomarkun taippareita mutta vahvasti alan olla sitä mieltä että toi koira ei ole vielä taipparivalmis.