tammikuun alku

Nyt alkaneena vuonna yritän pitää paremmin myös blogin ajantasalla, ja vähän olenkin miettinyt uudistuksia ja muutoksia tämän suhteen. Katsotaan mitä saan aikaan. :) nyt kuitenkin jakoon muutamat kuvat joulukuulta, minusta osassa joulukuvia oli niin kiva ja rauhallinen fiilis että haluan jakaa ne myös tänne näkyville.

Joulunpyhät vietettiin rauhallisesti kotona, ja Miinan kanssa tulikin pidettyä joulukuussa reilu kahden viikon treenitauko tokosta. 1.1. palattiin kuitenkin Tamskin tavoitteellisten tokoryhmän treenien pariin, ja treenit sujui odotettua paremmin. Tehtiin kokeenomaisena ohjattu nouto, hyppy ja tunnari. Ohjatussa ei mitään kummempia ongelmia ole nyt hetkeen ollut enää (kopkop) kun sain Miinan hoksaamaan suunnat ja käsimerkin yhteyden. Ollaan treenattu ohjattua muuten nyt jo pidemmän aikaa kolmella kapulalla, kun ehdin jo välissä unohtaa että voittajassa ei tosiaan ole sitä keskimmäistä kapulaa ollenkaan. Kokeessa onnistumisprosentti ohjatussa pitäisi siis olla kaiken järjen mukaan suurempi kun treeneissä on tehty vaikeampia ohjattuja. :D 

Tunnarissa olen nyt alkanut palkkailemaan vasta siinä vaiheessa kun Miina on tehnyt päätöksen omasta kapulasta ja lähtenyt tulemaan sen kanssa minua kohti, tai sitten palkka on tullut vasta kun oma kapula on mulla kädessä. Tämä palkkauksen muuttuminen on nyt saanut aikaan pientä epävarmuutta Miinalla, koska se odottaa jes-sanaa siinä vaiheessa kun sillä on oma kapula suussa ilman että tulee edes minua kohti. Miina on alkanut vähän empimään, ja nuuskuttelemaan vielä kerran uudelleen kaikki kapulat läpi sen jälkeen kun on jo oman ottanut suuhun. Toistaiseksi kuitenkin kaikki muuten tunnarin kanssa hyvin, ja onnistumisprosentti on edelleen joka treeneissä 99% joten toivotaan parasta, ja toivotaan että pienellä palkkauksen muutoksella saadaan Miinan itsevarmuutta kohotettua entisestään. 

Miinalla oli myös juoksu juuri tuossa joulukuun puolivälin tienoilla. Miinan juoksujen väli on aika tarkkaan siinä viiden kuukauden ja kahden-kolmen viikon välillä. Nyt siis laskelmiemi mukaan Miinan seuraavan juoksun pitäisi alkaa toukokuun puolenvälin ja juhannuksen välissä, mikä sinänsä olisi metsästyshommien kannalta toivottavaa. Onneksi juoksut ei kuitenkaa haittaa treenaamista (eikä varmasti kilpailuakaan), sillä Miina on hyvin tavanomainen itsensä oli sillä juoksut tai ei.

vuosi 2018

Tasan vuosi sitten tammikuussa kirjottelin tänne muutamia tavoitteita kuluneelle vuodelle, ja nyt on aika käydä läpi sitä kuinka niihin tavoitteisiin päästiin. 

Tokon avoimesta luokasta ykköstulos, ja koska kilpailulisenssi luultavasti täytyy ostaa koko vuodelle olisi ehkä järkevää käydä useampikin koe, ei kuitenkaan painetta koularin keräämiselle tärkeämpää meille on edetä määrätietoisesti kohti voittajaa. 

Tämä tavoite saatiin saavutettua kevät-talvella, avoimen ykkönen saatiin yhdessä ainoassa, ensimmäisessä ja viimeisessä, avoimen kokeessa. Ei käyty muissa kokeissa, olis ehkä voinu mutta keskityttiin niin treenaaman voittajaa että koehommat jäi. 

Nyt alkaneelle vuodelle 2019 asetan tavoitteeksi VOI1- tuloksen. Lisäksi toivottavasti päästäisiin tokon SM- kilpailuihin mukaan jossakin joukkueessa, se olisi huippua! Lisäksi tavoittelen useampaa kuin yhtä koestarttia voittajaluokassa, mutta edelleenkin ilman paineita kolmen ykkösen keräämisestä 

Nomessa alokas luokkaan vaadittavien asioiden treenaaminen varmaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa siis erilaisten ja eripituisten linjojen treenaamista vahvaksi, markkeerauksien (myös kakkos) palauttamista mieleen sekä haun treenaamista tehokkaammaksi. Lisäksi tulee treenata pilli kuulaisuus vahvemmaksi. 

Nomea treenattiin tänä(kin) vuonna tosi tosi vähän. Toko tuntuu luontevammalta ja tärkeämmältä meille nyt, ja keskitytään siihen. Haluan kuitenkin pitää nomen meillä mukana ns. kakkoslajina ja laji itsessään on minusta kiinnostavaa mutta se vaatii vielä hetken ennen kun me paneudutaan tähän syvemmin. Lisäksi Miina oli metsällä useamman kerran mikä on vuosi toisensa jälkeen huippua kun näkee oman koiran käytännön työssä ja tekemässä sitä mihin se on todella tarkoitettu. 

Vähän mietin että kannattaako asettaa nomen suhteen mitään tavoitteita, kun edellisinä vuosina ei olla niitä päästy toteuttamaan. Mutta asetan, edelleen saman kuin viimevuonna, alokasluokan asioiden treenaaminen paremmaksi. Perusasioiden opettelu olisi myös metsästystilanteiden kannalta enemmän kuin kannattavaa joten ehkä tänävuonna tehdään ryhtiliike...

Kolmantena tavoitteena Miinan osalta on päästä tekemään enemmän verijälkeä. Ensivuonna tavoitteena on treenata enemmän tehdyillä jäljillä sekä viedä Miinaa mahdollisuuksien ja tilanteiden mukaan myös haavakkojäljille 

Oltiin mejäkurssilla keväällä, jonka jälkeen tehtiin muutama verijälki vielä itsenäisesti. Miina kävi myös haavakkojäljellä useamman kerran, ja peuroja myös löytyi. Joten mejästä on tullut kiva lisä Mimmun harrastusvalikoimaan ja kiva kun voidaan olla paikallisille metsästäjille avuksi! 

Neljäntenä ja ehkä tärkeimpänä asiana haluan Miinan kanssa vain olla, kokea ja tehdä paljon erilaisia juttuja, koska kuitenkin tulokset ja kilpailut on viimekädessä toissijaista, kunhan on kivaa!  Uimista, mökkeilyä, pitkiä metsälenkkejä, treenejä, koulutuksia! 

Meillä on ollut kyllä huippuhauskaa! Lämmin kesä mahdollisti pitkät uintireissut mökillä. Käytiin alkutalvesta pitkillä lenkeillä jäällä, koirat sai juosta keskenään ihan just niin paljon kuin jaksoi. Ollaan treenattu paljon ja vastapainoksi pidetty taukoja ja rentouduttu. Koulutuksiakin oli kesällä säännöllisesti ja ollaan opeteltu paremmiksi vähän jokaisella osa-alueella, ja mikä parasta Miina on oppinut kesän aikana tunnarin! 

Nalli on ollut mukana puuhissa aina sillon tällön. Nappella on ainakin ollut kivaa, ja tärkeintä että on pysynyt terveenä. Jalka operoitiin kerran, kun luoti poistettiin mutta tuon leikkauksen jälkeen ei ole onneksi ontumista ollut joten toivottavasti selvittiin säikähdyksellä. 

Aikaisemmin listasinkin muutaman tavoitteen jo ensivuodelle ja toivottavasti päästään ne toteuttamaan. Lisäksi toivon että Miinakin pysyy terveenä jotta pystytään yhdessä puuhailemaan mahdollisimman paljon kaikkea kivaa myös tänä vuonna! 

rauhallista joulua!

syksyn ja alkutalven höpinää

Tänä syksynä aloitettiin Miinan kanssa treenaaminen TAMSK:in tavoitteellisten tokoryhmässä, johon haettiin mukaan jo loppukesästä. Päästiin näyttökokeen ja hakemuksen  perusteella mukaan, ja on ollut kyllä kiva treenailla kerran viikossa saman porukan kanssa. 
Nyt kun kerran viikossa on yhteiset treenit on tullut paljon enemmän suunniteltua myös itsenäisiä treenejä pitkin viikkoa. Kuten jo aiemmin kirjottelinkin on voittajaluokan liikkeet saatu oikein hyvin alkuunsa, ja varovaisena tavoitteena olisi nyt päästä alkuvuodesta (tammi-helmi-maalis) korkkaamaan luokka. Katsotaan kuinka käy...

Voittajan liikkeistä eniten nyt täytyy koetta silmälläpitäen treenata luoksetuloa ja kaukokäskyjä. Myöskään tunnari ei tosin ole aivan valmis kokeeseen eikä kyllä seuraaminenkaan, että sinänsä töitä riittää kyllä. Luoksetulossa Miina valuu, tai ei se varsinaisesti valu mutta ehkä kolme kymmenestä pysäytyksestä on jarrut lukkoon- tyyppinen mitä haluaisinkin, joten tämä vaatii ihan tuskastuttavan paljon toistoja. Pysähtyminen sujuu hyvin ja lähes aina kriteerin mukaisesti silloin kun Miina juoksee minusta poispäin, mutta heikommin taas silloin kun Miina juoksee mua kohti, vaikka sillä olisikin takapalkka. 

Kaukokäskyissä Miina liikkuu sivusuunnassa (?). Olen saanut sitä kyllä paremmaksi, ja teknisesti liike alkaa olla melko hyviä joku rima takajalkojen edessä tosin, mutta täytyisi alkaa kokeilla jo vähän ilman rimaakin. Sivusuuntiin liikumiseen on auttanut ihan joku konkreettinen este toisella puolelle nimittäin liikkuminen tapahtuu yleensä aina oikealle. 

Tunnari on nyt oikein kiva, Miina menee kapuloille ehkä turhan vauhdikkaasti mutta en uskalla sitä nyt alkaa muuttamaan tai puuttumaan siihen, sillä koetilanne on kuitenkin aina eri ja haluan nähdä miten se kokeessa suorittaa tunnarin nyt kun vire on melko korkea. Tähänasti treeneissä Miina on nostellut tosi vähän vääriä (kopkop), joten olen siihen hyvin tyytyväinen ja uskon Miinan kuitenkin tietävän mitä siltä tunnarissa vaaditaan. 

Hyppynouto on Miinalle aivan oma lukunsa, nyt ollaan onneksi umpieste-ahdistuksesta päästy jo voiton puolelle mutta nyt sitten on vielä se metallikapula. Mime ottaa kapulan kyllä suuhunsa, mutta kolistelee sitä hampaissaan melko voimakkaasti ja ote on myöskin hyvinhyvin hentonen että se kyllä tipahtaa suusta herkästi hetkenä minä hyvänsä. 
Seuraamisen työmaa on taas puolestaan peruuttaminen, paikan pitäminen, ja suorassa oleminen joten kaikkea kivaa pientä on siis luvassa vielä reilusti ennen kokeeseen menemistä. :) 

Ollaan pari viimeviikkoa treenattu 3-4 kertaa per viikko, joka on omasta mielestäni melko kiva määrä treenejä, koska silloin jää koirallekkin selvästi vapaapäiviä näin kun nyt treenataan vain yhtä lajia. Itsenäiset treenit olen pyrkinyt pitämään noin neljänkymmenenviiden minutin mittaisina, sisältäen pari kolme selkeää paussia koiralle, ja Miina on kyllä jaksanut oikein hyvin. Tosin vastapainona se nukkuu kyllä kotona sisällä hyvin paljon, eikä kanniskele lelujaan ympäriinsä. 

Ensiviikko on kuitenkin molemmille lomaviikko. Miina menee vanhemmille hoitoon siksi aikaa kun lähden lomalle, mutta joulun jälkeen palataan taas treenirytmiin hiljalleen takaisin. :)  

missä nyt mennään- päivitys?

Viimeisin päivitys on öö... en edes muista mutta ei anneta sen nyt haitata. Miinan kanssa on saatu tokoiluja kivasti eteenpäin, ja treenit on edenneet hyvin. Voittajaluokkaa nyt siis yritetään kursia kasaan, ja tällähetkellä aika lailla kaikki liikkeet on vielä ihan palasina. Tunnistusnouto on ottanut kesän aikana aika harppauksen eteenpäin, mutta se oli tämän kesän tavoitekkin. Ollaan labukkakerhon tokovalkussa tehty tunnaria (ja tietty paljon muutakin) ja saatu sitä hyvin pala palalta varmemmaksi ja nyt kun miettii niin Miina aika nopeasti kyllä hoksasi jutun juonen.

Kirjaan nyt lähinnä itselle muistiin liikekohtaisesti sen missä mennään voittajaluokan osalta ja muutenkin vähän ajatuksia liikkeistä.

Paikalla makaaminen
- aikahan ei ole sinänsä pitkä, kaksi minuttia, mutta on se minutti enemmän kuin alokkaassa ja avoimessa.
- Miinalle täytyy saada tähän varmuutta, ollaan ihan muutaman kerran tehty niin että olen piilossa hetken. Täytyy tarkkailla virettä ja päätä, Miinalla ainakin viimeksi kun tehtiin kokeenomaista paikkista alkoi pää kovasti pyöriä ja hajut kiinnostaa joten siihen täytyy kiinnittää huomiota, jotta paikkamakuu ei olisi levoton.

Seuraaminen
- Perus seuraaminen on Miinalla mielestäni ihan hyvää. Miina pitää paikkansa sekä kontaktin varsin hyvin ja käännökset on ihan siistejä. Juoksemisessa välillä vähän on pomppuja ja hitaassa käynnissä puolestaan hakeutuu takapuoli kovasti maahan, mutta ne täytyy vain harjoitella kuntoon ja ennenkaikkea löytää sopiva tempo hitaaseen ja nopeaan kävelyyn. Lisäksi täytyy vähän miettiä askellusta kun kääntyy ja tempo on eri.
- Peruuttaminen vaatii töitä eniten jos seuraamista miettii, Miinahan ei käytännössä osaa ollenkaan vaan yrittää hyppiä taaksepäin. Oon tätä vähän yrittänyt opettaa, mutta se ei oo vielä ottanut oikein tuulta alleen...

Jäävät
- Itse jäävissä liikkeissä ei mitään suurempaa, ne sujuu nyt jo ihan 'perus siististi' tietty aina voi olla nopeampi, täpäkämpi ja ripeämpi mutta kyllä niistä jo nyt pisteitä saa :D
- Eniten jäävissä täytyy itse opetella toisenlainen suoritustapa, kun nyt on tottunut siihen että yksi jäävä on oma liikeensä aina, mutta voittajaluokassa ne onkin pötkössä. Vaatii siis muutaman kävelykierroksen ilman koiraa.

Ruutu
- Loppuosaa ollaan muutaman kerran kokeiltu, itse ruutuunmeno vaatii vaan vahvistusta ja toistoja.

Ohjattu nouto
- Jollain ihmeen kaupalla ollaan saatu tämä sujumaan :D Ongelmahan on vaan se että jos Miina ei malta kuunnella menee tämä homma plörinäksi. Tähän kaivattaisiin ehkä vähän jotain erilaisia treenejä ja variaatioita, mutta periaatteessa ihan ok.

Tunnari
- Tunnaria tehdään nyt niin että heitän muutaman namin maahan ja samalla kun Miina nuuskii ne laitan oman kapulan muiden joukkoon ja namin nuuskuttelun jälkeen laitan käskyllä Miinan etsimään omaa kapulaa. Eli siis alkuosa ja varsinainen palauttaminen puuttuu, jos miettii koko liikettä kokonaisudessaan. Pikkuhiljaa uskon tästä tulevan hyvä.

Kaukot
- Jouduttiin ottamaan askel taaksepäin tässä, kun Miina ei sitten kuitenkaan ollut kaikkia vaihtoja ihan niin hyvin sisäistänyt kun mitä olin kuvitellut, ja toisaalta tuleepahan nyt treenattua vaihdot myös vähän nopeammiksi kuin mitä ne aikaisemmin oli.

Hyppynouto metallikapulalla
- Ei olla kertaakaan tehty, ja jotenkin oon luottavainen tän suhteen että kyllä se siitä lutviutuu :D ehkä vähän väärä lähtökohta, mutta jotenkin hyppyliikkeet on aina ollu mulle vähän sellasia että kursin ne kasaan jotenkin aina viikkoo ennen koetta...

kesän kuulumisia

Pitkästä aikaa täällä, päivittelemässä kuulumisia ja kertaamassa kesän juttuja. Kevät ja kesä on täyttynyt monenlaisista jutuista ja treenikuulumiset oon kirjoitellut vaan treenipäiväkirjaan ylös eikä ole tullut bloggeria availtua. 

Aloitetaan Nallista, joka kevällä ja alkukesän aiheutti huolta. Nalli piti toista takajalkaansa toistuvasti ylhäällä, kulki kolmella jalalla pitkiäkin matkoja ja oli muutenkin jalkansa kanssa hyvin kankea. Aloin jo vahvasti epäillä lonkkia, jotka olisi alkaneet nyt oireilla, vaikkakin en tiedä miksi pitäisi toista jalkaansa vallan ylhäällä jos lonkat oireisi. No anyways, outoa käyttäytymistä jatkui säännöllisen epäsäännöllisesti noin parin kuukauden ajan ja päätettiin ensin varata Nallille hieroja, jotta saadaan poissuljettua jumien mahdollisuus.

Kirsun hyvinvointipalvelut tuli hieromaan molemmat koirat heinäkuun ensimmäinen päivä, ja Nallin polvesta löytyi patti, jota Napsu aristi ja se oli selkeästi kipeä. Mitään suurempaa jumitusta ei siis löytynyt Nallista tuolloin. Miinassa sen sijaan oli selässä useampi kireä kohta, sekä myös jaloissa kireyttä. Kaikki saatiin kuitenkin Miinasta hierottua pois ja neiti saa touhuta taas tavalliseen tapaansa. 

Polvesta löytyneen parin vuoksi Nallille varattiin aika Ortopet- eläinlääkäriasemalle jossa ortopedi tutki Nallin jalan ja otti röntgenkuvat jalasta. Kuvista löytyi suureksi yllätykseksi Nallin polvesta vierasesine, joka silloin todettiin kuvan perusteella olevan hauli. Lonkat olivat puhtaat, kuten vuosia sitten otetuissa kuvissa. Löysyyttä lonkissa on edelleen mutta ei merkittävää nivelrikkoa, tai mitään mistä täytyisi huolestua tai mikä aiheuttaisi voimakasta ontumista. 

Nallille varattiin leikkausaika heti, ja vierasesine poistettiin onnistuneesti heinäkuun puolessavälissä. Vierasesine saatiin leikkauksesta mukaan, ja epäilyt osoittautuivat vääriksi sillä haulin sijaan Nallin polvesta poistettiin luoti. 

Luotihan on hyvin todennäköisesti kimmonnut jostakin muualta päätyen Nallin jalkaan, ja aiheuttanut kipua juurikin polvessa. 

tämä röntgen otettu Ortopetissä 6.7.18

Hyvin todennäköisesti luoti on päätynyt Nallin jalkaan silloin kun peuraa järjestettiin vuonna 2016. Tuolloin Nalli vietiin Evidensiaan hoitoon kun peuraa epäiltiin purreen/potkaisseen samaiseen jalkaan, kun mitä nyt operoitiin. Tuolloin Nallista otettiin myös röntgenkuvat, joita me ei silloin nähty mutta jälkikäteen niitä nyt pyydettiin nähtäväksi. Tuolloin otetut röntgenkuvat paljastivatkin meille täsmälleen saman vierasesineen polvessa. Tuolloin Evidensia ei ole kuitenkaan tilanteelle tehnyt mitään, vaikka kuvassa selkeästi näkyy luoti keskellä lihasta. 

Miinan kanssa puolestaan on treenailtu tasaisesti voittajan liikkeitä. Nyt työn alla on tunnari, jota työstetään useamman kerran viikossa ja välillä jopa paristi päivässä. Ollaan aloitettu treenaaminen ns. tornitekniikalla, eli kootaan torni kapuloista ja ensin oma kapula on tornin ympärillä vaihtelevalla etäisyydellä ja pikkuhiljaa tornia aletaan levittämään ja laskemaan maahan. Omaa kapulaa piilotellaan sitkeästi ympäriinsä, ja nyt olen tehnyt niinkin että heitän Miinalle namin toiseen suuntaan, piilotan kapulan ja päästän sen suoraan vauhdista etsimään omaa. 

Tässä täytyy vaan olla tarkkana että Miina ei ala satunnaisesti vain nostelemaan kapuloita tai ryntää röyhkeästi kapuloiden luo, olenkin heti huomauttanut jos käytös on ollut liian vauhdikasta. Lisäksi tämän kaiken ohella ollaan tehty satunnaisesti oman kapulan piilottelua nurtsille ja heinikkoon, ihan vaan vahvistukseksi. 

Nämä menneet helleviikot teki katkoksen treeneihin, kun yksinkertaisesti oli vaan niin kuuma, ja aamulla ennen kukonlaulua treenaamaan lähteminen ei oikein onnistunut :D Ollaankin käyty Miinan kanssa ahkerasti uimassa, ja on se vaan paras uintikaveri. Hyppää perässä järveen ja jaksaa olla rannassa tuntitolkulla. 

Miina myös täytti kolme! Miten aika juoksee niin nopeasti, paras tyyppi on jo ihan oikeasti aikuinen koira ja varsin fiksu ja helppo kaveri. 

kevään mejäkurssi

Miinan kanssa oltiin  Pirkanmaan noutajakoirayhdistyksen järjestämällä mejä- kurssilla, joka starttasi kaksi viikkoa sitten teoriaosuudella, torstaina 25.4 käytiin tekemässä jäljet ja eilen 26.4 vuorossa oli jälkien ajaminen. 

Teoriaosuudessa tuli itselle uutena tietona monenlaisia käytännön juttuja kokeista, ja siitä miten kokeissa toimitaan. Jäljen tekeminen itsessään on tuttua, ja niitä on tullut vedettyäkin. Itse koen jäljen suunnistamisen hiukan haastavaksi tekijäksi, mutta ei se kokeeseen ilmoittautumista estä. 

Miinalle tehtiin harjoitusjäljeksi noin 700-800 metrin jälki joka sisälsi yhden kulman. Maasto oli todella kivikkoinen, ja ehkä vähän turhan haastava mutta vauhdilla mentiin. Joudun todella paljon jarruttamaan Miinaa, sillä vauhti oli paikkapaikoin niin nopeaa että itselle on lähes toivotonta pysyä perässä. Epäilen maastossa ja jäljen päällä yön aikana menneen supikoiria tms. muita eläimiä sillä Miina aika paljon teki lenkkiä ja pyöri toisinaan paikallaan jäljen päällä, joten joku sen työskentelyä hieman "häiritsi". Tosin tämä oli nyt ensimmäinen melkein vuorokauden vanhentunut jälki, mitä ajettiin että hajuvanan kapeus varmasti vaikutti Miinan työskentelyyn jollain tavalla. 

Positiivista oli myös se että Miinalla oli nyt jäljellä ensimmäistä kertaa kulma, jonka se myös merkkasi hyvin. Kulmalla Miina pysähtyi selkeästi, vähän kuopsautti maata ja löysi ripeästi jäljen uudelleen ja lähti jatkamaan. Jäljen loppupätkä meni tasaisemmin ja suoraviivaisemmin kuin alku, ja kaadolle päästiin onnistuneesti. 

Jatkoa ajatellen meidän tulisi treenata

• kulmia - haastavuutta jäljelle, Miina osaa kyllä jäljestää mutta tekniikkaa voisi vielä hioa
• pidempiä jälkiä, avoimessa jälki on n.900m, joten Miinalle kannattaisi tehdä ainakin pari sellaista ennen kokeeseen viemistä
• jarruttamista 
• vanhentuneita jälkiä, vaihdellen vanhentumisaikaa, kokeessakin kun jäljet on aina vanhentuneita ainakin sen kaksitoista tuntia 

Nyt vapaan viikonlopun ohjelmassa on paitsi useammat tokotreenit niin myös jäljen teko ja ajaminen. Mejäily on minusta mukavan lepposta puuhaa, ja kivaa vaihtelua kentällä treenaamiselle.