rauhallista joulua!

syksyn ja alkutalven höpinää

Tänä syksynä aloitettiin Miinan kanssa treenaaminen TAMSK:in tavoitteellisten tokoryhmässä, johon haettiin mukaan jo loppukesästä. Päästiin näyttökokeen ja hakemuksen  perusteella mukaan, ja on ollut kyllä kiva treenailla kerran viikossa saman porukan kanssa. 
Nyt kun kerran viikossa on yhteiset treenit on tullut paljon enemmän suunniteltua myös itsenäisiä treenejä pitkin viikkoa. Kuten jo aiemmin kirjottelinkin on voittajaluokan liikkeet saatu oikein hyvin alkuunsa, ja varovaisena tavoitteena olisi nyt päästä alkuvuodesta (tammi-helmi-maalis) korkkaamaan luokka. Katsotaan kuinka käy...

Voittajan liikkeistä eniten nyt täytyy koetta silmälläpitäen treenata luoksetuloa ja kaukokäskyjä. Myöskään tunnari ei tosin ole aivan valmis kokeeseen eikä kyllä seuraaminenkaan, että sinänsä töitä riittää kyllä. Luoksetulossa Miina valuu, tai ei se varsinaisesti valu mutta ehkä kolme kymmenestä pysäytyksestä on jarrut lukkoon- tyyppinen mitä haluaisinkin, joten tämä vaatii ihan tuskastuttavan paljon toistoja. Pysähtyminen sujuu hyvin ja lähes aina kriteerin mukaisesti silloin kun Miina juoksee minusta poispäin, mutta heikommin taas silloin kun Miina juoksee mua kohti, vaikka sillä olisikin takapalkka. 

Kaukokäskyissä Miina liikkuu sivusuunnassa (?). Olen saanut sitä kyllä paremmaksi, ja teknisesti liike alkaa olla melko hyviä joku rima takajalkojen edessä tosin, mutta täytyisi alkaa kokeilla jo vähän ilman rimaakin. Sivusuuntiin liikumiseen on auttanut ihan joku konkreettinen este toisella puolelle nimittäin liikkuminen tapahtuu yleensä aina oikealle. 

Tunnari on nyt oikein kiva, Miina menee kapuloille ehkä turhan vauhdikkaasti mutta en uskalla sitä nyt alkaa muuttamaan tai puuttumaan siihen, sillä koetilanne on kuitenkin aina eri ja haluan nähdä miten se kokeessa suorittaa tunnarin nyt kun vire on melko korkea. Tähänasti treeneissä Miina on nostellut tosi vähän vääriä (kopkop), joten olen siihen hyvin tyytyväinen ja uskon Miinan kuitenkin tietävän mitä siltä tunnarissa vaaditaan. 

Hyppynouto on Miinalle aivan oma lukunsa, nyt ollaan onneksi umpieste-ahdistuksesta päästy jo voiton puolelle mutta nyt sitten on vielä se metallikapula. Mime ottaa kapulan kyllä suuhunsa, mutta kolistelee sitä hampaissaan melko voimakkaasti ja ote on myöskin hyvinhyvin hentonen että se kyllä tipahtaa suusta herkästi hetkenä minä hyvänsä. 
Seuraamisen työmaa on taas puolestaan peruuttaminen, paikan pitäminen, ja suorassa oleminen joten kaikkea kivaa pientä on siis luvassa vielä reilusti ennen kokeeseen menemistä. :) 

Ollaan pari viimeviikkoa treenattu 3-4 kertaa per viikko, joka on omasta mielestäni melko kiva määrä treenejä, koska silloin jää koirallekkin selvästi vapaapäiviä näin kun nyt treenataan vain yhtä lajia. Itsenäiset treenit olen pyrkinyt pitämään noin neljänkymmenenviiden minutin mittaisina, sisältäen pari kolme selkeää paussia koiralle, ja Miina on kyllä jaksanut oikein hyvin. Tosin vastapainona se nukkuu kyllä kotona sisällä hyvin paljon, eikä kanniskele lelujaan ympäriinsä. 

Ensiviikko on kuitenkin molemmille lomaviikko. Miina menee vanhemmille hoitoon siksi aikaa kun lähden lomalle, mutta joulun jälkeen palataan taas treenirytmiin hiljalleen takaisin. :)  

missä nyt mennään- päivitys?

Viimeisin päivitys on öö... en edes muista mutta ei anneta sen nyt haitata. Miinan kanssa on saatu tokoiluja kivasti eteenpäin, ja treenit on edenneet hyvin. Voittajaluokkaa nyt siis yritetään kursia kasaan, ja tällähetkellä aika lailla kaikki liikkeet on vielä ihan palasina. Tunnistusnouto on ottanut kesän aikana aika harppauksen eteenpäin, mutta se oli tämän kesän tavoitekkin. Ollaan labukkakerhon tokovalkussa tehty tunnaria (ja tietty paljon muutakin) ja saatu sitä hyvin pala palalta varmemmaksi ja nyt kun miettii niin Miina aika nopeasti kyllä hoksasi jutun juonen.

Kirjaan nyt lähinnä itselle muistiin liikekohtaisesti sen missä mennään voittajaluokan osalta ja muutenkin vähän ajatuksia liikkeistä.

Paikalla makaaminen
- aikahan ei ole sinänsä pitkä, kaksi minuttia, mutta on se minutti enemmän kuin alokkaassa ja avoimessa.
- Miinalle täytyy saada tähän varmuutta, ollaan ihan muutaman kerran tehty niin että olen piilossa hetken. Täytyy tarkkailla virettä ja päätä, Miinalla ainakin viimeksi kun tehtiin kokeenomaista paikkista alkoi pää kovasti pyöriä ja hajut kiinnostaa joten siihen täytyy kiinnittää huomiota, jotta paikkamakuu ei olisi levoton.

Seuraaminen
- Perus seuraaminen on Miinalla mielestäni ihan hyvää. Miina pitää paikkansa sekä kontaktin varsin hyvin ja käännökset on ihan siistejä. Juoksemisessa välillä vähän on pomppuja ja hitaassa käynnissä puolestaan hakeutuu takapuoli kovasti maahan, mutta ne täytyy vain harjoitella kuntoon ja ennenkaikkea löytää sopiva tempo hitaaseen ja nopeaan kävelyyn. Lisäksi täytyy vähän miettiä askellusta kun kääntyy ja tempo on eri.
- Peruuttaminen vaatii töitä eniten jos seuraamista miettii, Miinahan ei käytännössä osaa ollenkaan vaan yrittää hyppiä taaksepäin. Oon tätä vähän yrittänyt opettaa, mutta se ei oo vielä ottanut oikein tuulta alleen...

Jäävät
- Itse jäävissä liikkeissä ei mitään suurempaa, ne sujuu nyt jo ihan 'perus siististi' tietty aina voi olla nopeampi, täpäkämpi ja ripeämpi mutta kyllä niistä jo nyt pisteitä saa :D
- Eniten jäävissä täytyy itse opetella toisenlainen suoritustapa, kun nyt on tottunut siihen että yksi jäävä on oma liikeensä aina, mutta voittajaluokassa ne onkin pötkössä. Vaatii siis muutaman kävelykierroksen ilman koiraa.

Ruutu
- Loppuosaa ollaan muutaman kerran kokeiltu, itse ruutuunmeno vaatii vaan vahvistusta ja toistoja.

Ohjattu nouto
- Jollain ihmeen kaupalla ollaan saatu tämä sujumaan :D Ongelmahan on vaan se että jos Miina ei malta kuunnella menee tämä homma plörinäksi. Tähän kaivattaisiin ehkä vähän jotain erilaisia treenejä ja variaatioita, mutta periaatteessa ihan ok.

Tunnari
- Tunnaria tehdään nyt niin että heitän muutaman namin maahan ja samalla kun Miina nuuskii ne laitan oman kapulan muiden joukkoon ja namin nuuskuttelun jälkeen laitan käskyllä Miinan etsimään omaa kapulaa. Eli siis alkuosa ja varsinainen palauttaminen puuttuu, jos miettii koko liikettä kokonaisudessaan. Pikkuhiljaa uskon tästä tulevan hyvä.

Kaukot
- Jouduttiin ottamaan askel taaksepäin tässä, kun Miina ei sitten kuitenkaan ollut kaikkia vaihtoja ihan niin hyvin sisäistänyt kun mitä olin kuvitellut, ja toisaalta tuleepahan nyt treenattua vaihdot myös vähän nopeammiksi kuin mitä ne aikaisemmin oli.

Hyppynouto metallikapulalla
- Ei olla kertaakaan tehty, ja jotenkin oon luottavainen tän suhteen että kyllä se siitä lutviutuu :D ehkä vähän väärä lähtökohta, mutta jotenkin hyppyliikkeet on aina ollu mulle vähän sellasia että kursin ne kasaan jotenkin aina viikkoo ennen koetta...

kesän kuulumisia

Pitkästä aikaa täällä, päivittelemässä kuulumisia ja kertaamassa kesän juttuja. Kevät ja kesä on täyttynyt monenlaisista jutuista ja treenikuulumiset oon kirjoitellut vaan treenipäiväkirjaan ylös eikä ole tullut bloggeria availtua. 

Aloitetaan Nallista, joka kevällä ja alkukesän aiheutti huolta. Nalli piti toista takajalkaansa toistuvasti ylhäällä, kulki kolmella jalalla pitkiäkin matkoja ja oli muutenkin jalkansa kanssa hyvin kankea. Aloin jo vahvasti epäillä lonkkia, jotka olisi alkaneet nyt oireilla, vaikkakin en tiedä miksi pitäisi toista jalkaansa vallan ylhäällä jos lonkat oireisi. No anyways, outoa käyttäytymistä jatkui säännöllisen epäsäännöllisesti noin parin kuukauden ajan ja päätettiin ensin varata Nallille hieroja, jotta saadaan poissuljettua jumien mahdollisuus.

Kirsun hyvinvointipalvelut tuli hieromaan molemmat koirat heinäkuun ensimmäinen päivä, ja Nallin polvesta löytyi patti, jota Napsu aristi ja se oli selkeästi kipeä. Mitään suurempaa jumitusta ei siis löytynyt Nallista tuolloin. Miinassa sen sijaan oli selässä useampi kireä kohta, sekä myös jaloissa kireyttä. Kaikki saatiin kuitenkin Miinasta hierottua pois ja neiti saa touhuta taas tavalliseen tapaansa. 

Polvesta löytyneen parin vuoksi Nallille varattiin aika Ortopet- eläinlääkäriasemalle jossa ortopedi tutki Nallin jalan ja otti röntgenkuvat jalasta. Kuvista löytyi suureksi yllätykseksi Nallin polvesta vierasesine, joka silloin todettiin kuvan perusteella olevan hauli. Lonkat olivat puhtaat, kuten vuosia sitten otetuissa kuvissa. Löysyyttä lonkissa on edelleen mutta ei merkittävää nivelrikkoa, tai mitään mistä täytyisi huolestua tai mikä aiheuttaisi voimakasta ontumista. 

Nallille varattiin leikkausaika heti, ja vierasesine poistettiin onnistuneesti heinäkuun puolessavälissä. Vierasesine saatiin leikkauksesta mukaan, ja epäilyt osoittautuivat vääriksi sillä haulin sijaan Nallin polvesta poistettiin luoti. 

Luotihan on hyvin todennäköisesti kimmonnut jostakin muualta päätyen Nallin jalkaan, ja aiheuttanut kipua juurikin polvessa. 

tämä röntgen otettu Ortopetissä 6.7.18

Hyvin todennäköisesti luoti on päätynyt Nallin jalkaan silloin kun peuraa järjestettiin vuonna 2016. Tuolloin Nalli vietiin Evidensiaan hoitoon kun peuraa epäiltiin purreen/potkaisseen samaiseen jalkaan, kun mitä nyt operoitiin. Tuolloin Nallista otettiin myös röntgenkuvat, joita me ei silloin nähty mutta jälkikäteen niitä nyt pyydettiin nähtäväksi. Tuolloin otetut röntgenkuvat paljastivatkin meille täsmälleen saman vierasesineen polvessa. Tuolloin Evidensia ei ole kuitenkaan tilanteelle tehnyt mitään, vaikka kuvassa selkeästi näkyy luoti keskellä lihasta. 

Miinan kanssa puolestaan on treenailtu tasaisesti voittajan liikkeitä. Nyt työn alla on tunnari, jota työstetään useamman kerran viikossa ja välillä jopa paristi päivässä. Ollaan aloitettu treenaaminen ns. tornitekniikalla, eli kootaan torni kapuloista ja ensin oma kapula on tornin ympärillä vaihtelevalla etäisyydellä ja pikkuhiljaa tornia aletaan levittämään ja laskemaan maahan. Omaa kapulaa piilotellaan sitkeästi ympäriinsä, ja nyt olen tehnyt niinkin että heitän Miinalle namin toiseen suuntaan, piilotan kapulan ja päästän sen suoraan vauhdista etsimään omaa. 

Tässä täytyy vaan olla tarkkana että Miina ei ala satunnaisesti vain nostelemaan kapuloita tai ryntää röyhkeästi kapuloiden luo, olenkin heti huomauttanut jos käytös on ollut liian vauhdikasta. Lisäksi tämän kaiken ohella ollaan tehty satunnaisesti oman kapulan piilottelua nurtsille ja heinikkoon, ihan vaan vahvistukseksi. 

Nämä menneet helleviikot teki katkoksen treeneihin, kun yksinkertaisesti oli vaan niin kuuma, ja aamulla ennen kukonlaulua treenaamaan lähteminen ei oikein onnistunut :D Ollaankin käyty Miinan kanssa ahkerasti uimassa, ja on se vaan paras uintikaveri. Hyppää perässä järveen ja jaksaa olla rannassa tuntitolkulla. 

Miina myös täytti kolme! Miten aika juoksee niin nopeasti, paras tyyppi on jo ihan oikeasti aikuinen koira ja varsin fiksu ja helppo kaveri. 

kevään mejäkurssi

Miinan kanssa oltiin  Pirkanmaan noutajakoirayhdistyksen järjestämällä mejä- kurssilla, joka starttasi kaksi viikkoa sitten teoriaosuudella, torstaina 25.4 käytiin tekemässä jäljet ja eilen 26.4 vuorossa oli jälkien ajaminen. 

Teoriaosuudessa tuli itselle uutena tietona monenlaisia käytännön juttuja kokeista, ja siitä miten kokeissa toimitaan. Jäljen tekeminen itsessään on tuttua, ja niitä on tullut vedettyäkin. Itse koen jäljen suunnistamisen hiukan haastavaksi tekijäksi, mutta ei se kokeeseen ilmoittautumista estä. 

Miinalle tehtiin harjoitusjäljeksi noin 700-800 metrin jälki joka sisälsi yhden kulman. Maasto oli todella kivikkoinen, ja ehkä vähän turhan haastava mutta vauhdilla mentiin. Joudun todella paljon jarruttamaan Miinaa, sillä vauhti oli paikkapaikoin niin nopeaa että itselle on lähes toivotonta pysyä perässä. Epäilen maastossa ja jäljen päällä yön aikana menneen supikoiria tms. muita eläimiä sillä Miina aika paljon teki lenkkiä ja pyöri toisinaan paikallaan jäljen päällä, joten joku sen työskentelyä hieman "häiritsi". Tosin tämä oli nyt ensimmäinen melkein vuorokauden vanhentunut jälki, mitä ajettiin että hajuvanan kapeus varmasti vaikutti Miinan työskentelyyn jollain tavalla. 

Positiivista oli myös se että Miinalla oli nyt jäljellä ensimmäistä kertaa kulma, jonka se myös merkkasi hyvin. Kulmalla Miina pysähtyi selkeästi, vähän kuopsautti maata ja löysi ripeästi jäljen uudelleen ja lähti jatkamaan. Jäljen loppupätkä meni tasaisemmin ja suoraviivaisemmin kuin alku, ja kaadolle päästiin onnistuneesti. 

Jatkoa ajatellen meidän tulisi treenata

• kulmia - haastavuutta jäljelle, Miina osaa kyllä jäljestää mutta tekniikkaa voisi vielä hioa
• pidempiä jälkiä, avoimessa jälki on n.900m, joten Miinalle kannattaisi tehdä ainakin pari sellaista ennen kokeeseen viemistä
• jarruttamista 
• vanhentuneita jälkiä, vaihdellen vanhentumisaikaa, kokeessakin kun jäljet on aina vanhentuneita ainakin sen kaksitoista tuntia 

Nyt vapaan viikonlopun ohjelmassa on paitsi useammat tokotreenit niin myös jäljen teko ja ajaminen. Mejäily on minusta mukavan lepposta puuhaa, ja kivaa vaihtelua kentällä treenaamiselle. 

Tottelevaisuuskokeessa 31.3.

Tosiaan siis edellisestä tekstistä poiketen päästiinkin starttaamaan lankalauantain tokokokeessa. Sain tiistaina sähköpostia että varasijalta olisi nyt mahdollisuus päästä kokeeseen, ja vaikka treenitaukoa oli viikon verran tullutkin päätin mennä ja kokeilla. 

Treenattiin muutamana edeltävänä päivänä liikkeestä seisominen kuntoon ja palauttelin Mimmulle mieleen ruudun ja merkin kierron. Kokeessa pisteet jakaantuivat seuraavanlaisesti.

Paikalla istuminen 1min 10

Seuraaminen 9 Miina meinasi sännätä liikkeelle lähdössä ruutuun, sain sen kuitenkin nopeasti takaisin paikalleen ja se parin askeleen peruuttaminen oli toinen mikä laski pisteitä. 

Seisominen seuraamisen yhteydessä 10

Luoksetulo 10

Istuminen seuraamisen yhteydessä 0 Oikein hyvä liikkestä seisominen tässä.

Ruutu 0 Oikea jalka anturan verran ulkona ruudusta, olis pitänyt nopeammin pysäyttää, M ehti vähän tulla eteenpäin.

Noutaminen 10

Kauko- ohjaus 10

Estehyppy 9,5 Vino perusasento lopussa.

Merkin kierto 9 Miina joutui vähän pomppimaan takaisin perusasentoon, koska en hoksannut asettua lähetykseen niin että lähetyksen merkki olis ollut mun jalkojen välissä. Tästä siis opimme. 

Kokonaisvaikutus 9 Tuomarin mukaan oiken iloisen ja kivannäköistä työtä, ehdottomasti kiitettävä. Harmittavasti pari nollausta mutta tästä on hyvä jatkaa. 

260,5p -> AVO1

Kehästä tullessa fiilis oli tosi hyvä. Nollattiin ne liikkeet mitkä tiesin olevan meille vaikeimpia paikkoja onnistua koetilanteessa. Tehtiin yhdessä töitä, Miina oli koko ajan kuulolla ja suoritti kaiken niin hyvin kuin se siinä hetkessä pystyi ja osasi, ja se näkyy kyllä pisteissä. Miinan kohdalla vaihtoehtona on joko ottaa kymppi tai nollata liike, Mime ei juurikaan tee keskitason suorituksia semmoisia josta saisi pisteitä kuus tai seitsemän. 
Sanoin kehän ulkopuolella että hitsiläinen kakkonen tulee kyllä kun kaksi nollattiin, mutta mitä vielä YKKÖNEN! Uskomatonta! 

Tästä jatketaa voittajaan. : ) 

Onnea Nalli 8.v