Miinan treenit on nyt edenneet ihan suunnitellusti. Ollaan keskitytty nyt niihin liikkeisiin, jotka kokeessa ei mennyt ihan täysin nappiin, ja puolestaan jätetty sitten vähän vähemmälle niitä jotka meni kivasti myös kokeessa.
19.2. treeneissä meillä olikin käytössä iso kenttä (kaksi vierekkäistä kenttää yhdistettynä yhdeksi isoksi, niin kuin kokeissa) ja päästiin treenaamaan juttuja vähän vielä kokeenomaisemmin, ja pidemmillä matkoilla.
Miinan settiin olin valinnut ruudun, ohjatun ja jäävät. Ruutu tehtiin aivan extrapitkällä matkalla, ja se kyllä näkyi, sillä Miina alkoi aivan reilusti hidastamaan totutun matkan päässä mutta jatkoi kuitenkin ihan ruutuun saakka omatoimisesti. Tehtiin kokeenomaisena loppuun ja ohjatun jälkeen otetiin uusiks pitkällä matkalla, jolloin vauhti olikin koko matkan parempi.
Ohjatussa ei nyt puolestaan ollut suuntien kanssa ongelmia, tehtiin oikea puoli, aivan kuin koko kokeen jälkeisen ajan on tehty. Ongelmia aiheutti puolestaan maassa ollut teippi, tämä oli kompastus myös kokeessa. Teippi siis veti hyvin voimakkaasti Miinan nenän taas maahan kesken seuraamisen, mutta nyt pääsin siihen puuttumaan. Teipit maassa siis ehdottomasti treeniin.
Jäävät on olleet treenilistalla pääosin minulle itselleni. Suoraan käveleminen, ja tietyn linjan säilyttäminen myös käännöksen jälkeen on ollut yllättävän hankalaa, mutta nyt ehkä olen päässyt siitä jyvälle ja osaan valita sopivan etäisyyden merkkikartioista myös seuraavassa kokeessa.
Seuraava koestartti on myös katsottuna jo valmiiksi maaliskuun puoliväliin, siihen mennessä treenataan nyt paljon pieniä juttuja kuntoon, ja yritetään saadaa myös kokonaisuudet mahdollisimman ehjiksi.
![]() | ![]() |
Ehdittiin pari viikkoa sitten tehdä myös minireissu Rovaniemelle, piipahdettiin parin päivän ajan veljen luona kun mulla oli talvilomaa töistä. Mitään sen kummempaa ei tehty, oltiin paljon ulkona ja käytiin toki Joulupukin pajakylässä pienellä turistikierroksella.
Matkustettiin junalla, ja tämä reissu olikin Miinan ensimmäinen junamatka, joka tuskin jää viimeiseksi. Miina oli oikein lunki tapaus matkaseurana ja lähinnä nukkui koko matkan. Saatiin hyvät ison koiran paikat sekä meno- että paluumatkalle ja koira sai kyllä pötkötellä aivan omassa rauhassa laverilla ilman että muut koirat olisi olleet häiriöksi.
Menomatka venyi myöhästelyjen myötä melkein yhdeksään tuntiin, Kempeleessä oli tunnin pysähdys ratatöiden vuoksi, jolloin päästin käymään ulkona pienellä happihyppelyllä. Loppumatka junanvaihdon jälkeen oltiinkin sitten ihan normipaikalla kun lemmikkivaunua ei ollut, saatiin olla omassa kopissa hyvinkin rauhassa, Miinalla tosin jo kärsivällisyys alkoi loppua kun Rovaniemi lähestyi ja siitäkin selkeästi huomasi että joko nyt kohta päästäisiin pois täältä.
Paluumatka sujuikin sitten vähän pienemmällä myöhästymisellä ja joutuisammin. Paluumatkalla ei käväisty ulkona, vaikka siihen ehkä periaatteessa olisi ollut mahdollisuus, mutta lenkitin Mimen hyvin ennen junaa joten se pärjäsi kivasti ihan perille Tampereelle asti.
![]() |
|




